Engelin puutarhassa

Käyn aina välillä lyhyen hetken läpi lehtileikearkistoani, joka pääosin on vielä järjestämättä ja jääkin, kunnes joku päivä työnnän kaiken paperinkeräykseen. Tuohon arkistooni liittyvä toiminta on lähes järjetöntä (kuten moni muukin toimintani). Siellä nyt vain sattuu olemaan niin paljon aiheita, jotka voisivat tulla esille uudestaan. Useimmat lehtileikkeet ovat Helsingin Sanomista. Tilaajana löydän ne halutessani myös lehden arkistosta. Mutta se ei ole aina sama juttu.

No jaa, tämä kuva on puutarhastani elokuun alussa 2007.

Saan artikkeleista ideoita. Ne johdattavat minua sellaisiin aiheisiin, joita olen aina rakastanut. Tämän blogini aloitin jo viime marraskuussa, mutta sitten se jäi muiden asioiden jalkoihin kuten sanotaan.

Ja tällaiselta näytti meillä tasan 10 vuotta sitten eli tammikuun alkupuolella 2010. On siinä eroa tämänvuotiseen talvikesään.

 

”Voin keskellä sydäntalvea siirtyä aina halutessani keskelle kukkia ja kauniita kasveja, aivan kuin olisi kesä, mikä on erikoisen miellyttävää. Syyskuussa ja jopa lokakuussa saatoin tarjoilla vierailleni kirsikoita omasta puutarhastani ja antaa heidän itsekin poimia niitä, mikä herätti suurta ihmetystä.”

Näin kirjoitti Carl Ludvig Engel ystävälleen Carl Herrlichille Berliiniin joulukuussa 1835. Helsingin kaupungin suunnittelija, arkkitehti Engel oli rakennuttanut kaupunkiin myös talon itselleen ja perheelleen. Talo oli empiretalo Helsingin Bulevardilla numeroissa 18-20. Vieressä olivat myös hänen suunnittelemansa virkatalot Vanhan kirkon kirkkoherralle ja kappalaiselle. Engelin talo valmistui 1829 ja siinä oli yli kymmenen huonetta ja taloa ympäröi puutarha. Engel asui perheineen talossa vuodesta 1829 kuolemaansa vuoteen 1840 saakka. 

Kesäkuussa 2018, räikeä auringonpaiste ei ollut otollinen valokuville. Mutta tässä on Engelin oma hautakivi.

Kun talo aikaan purettiin, sen paikalle rakennettiin Svenska Fruntimmerskolanin rakennus, joka valmistui 1885. Ruotsinkielisten tyttöjen koulu oli ollut olemassa jo vuodesta 1844. Sen oli aikanaan vihkinyt runoilija J.L Runeberg. Zachris Topeliuksen tyttäret olivat oppilaina koulussa, ja se oli aikanaan Helsingin ainoa tyttökoulu.

Tässä koko perhe rivissä.

Uuden rakennuksen suunnittelivat Magnus Schjerfbeck ja Ludvig Isak Lindgvist. Talo seisoo vielä samalla paikalla, vaikka sitä on sittemmin laajennettu ja peruskorjattu. Nykyään talossa toimii ESH eli Helsingin Eurooppalainen Koulu (European School of Helsinki).

Engel kasvatti aikanaan puutarhansa kasvihuoneessa pelargonioita ja oleantereita, alppiruusuja ja hortensioita. Seinät olivat köynnöskasvien kuten passifloran, arolean, muratin ja maurandian peittämät (edellä olevien tietojen lähde: Helsingin Sanomat 25.5.2008).

Elokuussa 2007 rakkaiden kukkieni keskellä.

Isolla pihalla hänellä oli tuhansien kukkien kukkatarha. Kasvi, erityisesti kukat olivat hänelle rakas harrastus. Kasvien kanssa puuhailu antoi hänelle henkireiän työn lomassa. Suomen kesä on ollut silloinkin yhtä kaunis kuin nyt. Talvipuutarha pidensi kesää hiukan ja auttoi kestämään Suomen inhottavaa ilmastoa ja pitkää talvea. Näin hän on kirjoittanut ystävilleen Saksaan.

Lehtileikkeissäni on paljon taide-, arkkitehtuuri- ja kirjallisuusaiheita. Myös puutarha ja luonto ovat erityisen hyvin edustettuina. Kuljeskelin aikoinaan usein ympäri Helsinkiä, mutta en ehtinyt paneutua riittävästi yksityiskohtiin, joita riittää ympärillämme. Usein Vanhan kirkon puistossa mietin, missähän kohtaa Bulevardilla Engelin talo sijaitsi. Tiesin sen suunnilleen, mutta en tutkinut asiaa sen enempää. Suuri talo matalan puisen rakennuksen tilalla oli täysin erilainen kuin koko kortteli 1800-luvun puolivälissä.

Nyt etsin kuvia rakennuksesta. Ensimmäiseksi tuli marraskuussa lehdissä kiertänyt uutinen, joka koski koululaisten eräälle henkilölle aiheuttamaa meluhaittaa. Hän myös esitti, että koulu siirrettäisiin muualle. Nyt vasta osasin yhdistää sen tähän kouluun ja rakennukseen. Ko. Helsingin Sanomien 4.11.2019 julkaiseman uutisen pääsee lukemaan täältä. On jo aikoihin eletty!

Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778 – 1840) on kiehtonut monia muitakin minun lisäkseni.  Kirjailija Jukka Viikilä kirjoitti hänestä 2016 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen ”Akvarelleja Engelin kaupungista”. Luin kirjan aikoinaan. 

Löydän nyt googlatessani myös Elo Sallan Tampereen yliopiston historiatieteen laitokselle 2007 tekemän pro gradu-tutkielman ”Koti Helsingissä, sydän Berliinissä. Saksalaissyntyisen Carl Ludvig Engelin sopeutuminen Suomeen”. Tässä linkki tutkielmaan, jossa sen kirjoittaja perehtyy Engelin persoonaan ja yksityiselämään. Lähteensä hän on käyttänyt mm. Engelin säilynyttä kirjeenvaihtoa, jotka on myös koottu kirjaksi. Tutkielma on erittäin mielenkiintoista luettavaa.  Luettuani sen, huomasin, että se on viety myös 2012 julkaistuun kirjaan, C.L. Engel - Koti Helsingissä, sydän Berliinissä. Hemmet i Helsingfors, hjärtat i Berlin. Kustantaja: Schildts.

Kittilän kirkkoa piti käydä kuvaamassa 2.2.2010.

 C.L. Engel on kiehtonut varmaan monia muitakin. Aloitin puutarhainnostuksesta ja voisin jatkaa myös monella muulla häneen liittyvällä asialla.  Ajatelkaa vaikkapa hänen töitään, joita on muuallakin kuin Helsingissä. Jopa Kittilässä on hänen suunnittelemansa puukirkko!

Pari vuotta sitten kesällä (2018) kävin jälleen kerran Hietaniemen valtavan suurella hautausmaalla. Tällä kertaa tarkoitukseni oli vihdoin käydä hautausmaan vanhassa osassa tutkimassa sinne haudattuja, joiden joukossa tiesin myös C.L. Engelin olevan.  Lähdimme liikkeelle aivan hautausmaan toisesta päästä, uudelta kappelilta, jonka ympäristössä ihmiset yleensä käyvät ensin.

Kiiruhdin lopulta kohti vanhaa aluetta, josta tämä hautausmaa lähti aikoinaan alulle. Helsingissä oli ollut Hietaniemeä aiemmin useita hautausmaita mm. Vanhan kirkon hautausmaa aivan vastapäätä Engelin kotia. Uusi hautausmaa Lapinlahden rannalla otettiin käyttöön 22.10. 1829 eli samana vuonna, kun Engelin talo Bulevardilla valmistui. Täältä löytyy koko hautausmaan kartta ja täältä vielä toinen. En liitä tähän kaikkia olemassa olevia linkkejä, joita kyllä riittää. Hietaniemen alueen hautausmaat vaativat useita käyntejä. 

Tuusulanjokikin oli melkein kokonaan jäässä 4.1.2010

Löysin Engelin viisi paatta käsittävän haudan ja monta muuta mielenkiintoista hautaa. Sinne on haudattu itse Engel, aiemmin kuollut puoliso Charlotte Sophie (1782–1831) ja kolme lapsista.

Viaton toiminta kuten lehtileikkeiden selailu johtaa valitettavan usein johonkin muuhun. Maailma on täynnä kiinnostavia persoonia, joiden inspiroimana voi jatkaa taas eteenpäin uusiin asioihin. Onhan sekin harrastus muiden joukossa. Se sopii erityisesti sellaiseen päivään, kun ei jaksa keskittyä muuhunkaan. 

Olen vuosien kuluessa kirjoittanut lukemattomista aiheista, jotka eivät koskaan taida loppua. Kirjakasani tuijottavat tälläkin hetkellä kohti selkääni kutsuvina, melkein huutaen minua ottamaan sieltä edes yhden kirjan käsiteltäväksi. Olen parantumaton hupakko!

Siinä minä tasan kymmenen vuotta sitten 4.1.2010