Sukututkimuksia tehdessäni joudun usein takaisin äitini
isoäitiin Eeva Taavetintytär Kirjoseen.
Kutsunkin häntä eräänlaiseksi
vedenjakajaksi tutkimuksissani, jotka suoraan sanoen ovat verrattavissa
salapoliisin työhön. Mielestäni ne ovat kiintoisampia kuin
salapoliisiromaanit tai dekkarit tai miten niitä nyt kutsutaankaan, jotka usein
tuntuvat oman havaintoni perusteella olevan se suosituin genre kirjallisuuden
lukijoiden keskuudessa.
Tallinnassa 9.7.2014 |
Ajattelin omaa työtäni ja lähdin tutkimaan tässä kirjoituksessani
Eeva Kirjosta ja hänen sukuaan tai sukujaan hiukan laajemmin ja samalla yritän
selvittää sitä, miksi niin usein palaan häneen. Olisi vain mukava tietää tästä naisesta
enemmän kuin ne vajavaiset tiedot, joita minulla on. Jos olisin vain osannut aikanaan kysyä,
olisin ehkä voinut saada äitini kertomaan enemmän. Hän on ollut
äitini syntyessä maaliskuussa 1915 vasta 64 - vuotias. Tämän hetkisen
subjektiivisen arvioni mukaan hän olisi ollut tuolloin nainen parhaassa
iässä, isoäiti-iässä.
Perniön Tuohitun maisemaan liimautuneena 6.7.2014 |
Eeva Kirjonen kuoli 80-vuotiaana maaliskuussa 1931. Äitini kertoi, että loppuaikoina hän asui
poikansa Taavetti Sirkiän eli isoisäni nuorimman veljen luona Seivästön Tammikossa. Taavetin vaimo Elina Kaukiainen Hatjalahdesta oli kuollut lentävään
keuhkotautiin jo 1918. Taavetille jäi
huollettavaksi yksi lapsi Aarne. Jossakin vaiheessa taloon tuli nk.
emännöitsijäksi Eeva-niminen nainen.
Taavetti meni myöhemmin uudelleen naimisiin. Se tapahtui huomattavasti
myöhemmin, kun väki on jo ollut evakossa. Niin uutta tietoa en pysty saamaan
mistään muuten kuin salapolisiisityöllä ja/tai ajan kanssa. Taavetin ja hänen toisen vaimonsa Lyylin hauta
löytyy Karunan hautausmaalta, jossa he elivät. Serkkuni Arja on ottanut siitä valokuvan,
josta olen kirjannut tarvittavat tiedot sukututkimusohjelmaan. Tässä kirjoituksessa liikun Karjalan kannaksen Kuolemajärven pitäjän kylissä.
Taavetti asui talossa, jonne aikanaan 1870-luvulla
Eevan mies, isoisäni isä Abraham
Joosepinpoika Sirkiä (s. 1849) toi vaimonsa
ja lapsensa. Oikeastaan asia lienee ollut vähän toisinpäin, mutta tuolloin
elettiin varmaan vielä hyvin patriarkaalista aika.
Nimittäin Eevan äiti oli Helena Abramintytär Riski, joka kirkonkirjojen mukaan oli syntynyt
Tammikosta seuraavassa merenrannan niemessä Karjalaisten kylän Lautarannassa 1824 Abram Fredrikinpoika Friskin ( Riski) tyttärenä. Helena Riski oli naimisissa Hatjalahden kylästä olevan Taavetti Kaaprielinpoika Kirjosen kanssa. Taavetti kuoli alle 50-vuotiaana
1868. Siinä vaiheessa perhe hävisi Hatjalahden kylästä.
Helena Riski eli 75 vuotiaaksi kuollen vasta 1899 ja
oli siis vielä elossa, kun Eeva, yksi hänen kolmesta elossa olevasta tyttärestään
meni naimisiin Karjalaisten kylästä olevan Abraham Joosepinpoika Sirkiän
kanssa. Lähdinkin etsimään Helena Riskiä kirkonkirkoista selvittäkseni hänen
myöhemmät vaiheensa.
Isoisäni isä Abraham Joosepinpoika Sirkiä oli ison sisarussarjan
nuorimmainen. Jooseppi Tahvonpoika Sirkiän ja Helena Paulintytär Kukon kaksitoista lasta olivat syntyneet vuosien 1825 – 1849 välillä.
Helena Abrahamintytär Riskiä jäljittäessäni, tajuan yllättäen, että hän menikin miehensä kuoleman jälkeen uudelleen naimisiin kesäkuussa 1870 ikätoverinsa Samuel Abrahaminpoika Rusin (s. 1824) kanssa ja muutti Karjalaisten kylään. Kumpi löysi ensin puolison äiti Helena vai tytär Eeva? Toisaalta yhteydet Karjalaisiin olivat syntyneet jo Eevan isosiskon Katariina Taavetintytär Riskin (s. 1848) avioituessa 1864 Lautarantaan Tahvo Erkinpoika Kukon (s. 1838) kanssa. Sehän tarkoitti, että yhteyksiä Riskien, Sirkiöiden ja Kukkojen välillä oli tuohon aikaan runsaasti. Helenan nuorin tytär, Maria Taavetintytär Kirjonen (s. 1853), löysi myös puolison samasta kylästä avioituen 1871 Matti Samuelinpoika Kilkin kanssa.
Helena Abrahamintytär Riskiä jäljittäessäni, tajuan yllättäen, että hän menikin miehensä kuoleman jälkeen uudelleen naimisiin kesäkuussa 1870 ikätoverinsa Samuel Abrahaminpoika Rusin (s. 1824) kanssa ja muutti Karjalaisten kylään. Kumpi löysi ensin puolison äiti Helena vai tytär Eeva? Toisaalta yhteydet Karjalaisiin olivat syntyneet jo Eevan isosiskon Katariina Taavetintytär Riskin (s. 1848) avioituessa 1864 Lautarantaan Tahvo Erkinpoika Kukon (s. 1838) kanssa. Sehän tarkoitti, että yhteyksiä Riskien, Sirkiöiden ja Kukkojen välillä oli tuohon aikaan runsaasti. Helenan nuorin tytär, Maria Taavetintytär Kirjonen (s. 1853), löysi myös puolison samasta kylästä avioituen 1871 Matti Samuelinpoika Kilkin kanssa.
Helena Riski ja Samuel Rusi, molempien toinen avioliitto
Yhdistämällä asioita joudun pohtimaan montaa asiaa uudelleen. Matkoillani paikkakunnalle olen saanut tietää, missä suunnilleen Hilman perhe on asunut, lähellä Lautarantaa rantatien rannan puoleisen metsän takana, jonne vei tie Ahvijoen kupeesta. Olisiko Karjalaisten kylän Rusin vanhemmatkin sukupolvet asuneet siellä? Mutta se on sitten toisen tarinan paikka.
Riskit
Palaan tässä Riskeihin. Riskin suku oli 1700-luvulla ilmaantunut
Kuolemajärvelle. Tiedossani on
Uudenkirkon Uskelasta tullut noin 1748 syntynyt Fredrik
(Rietu) Abrahaminpoika Frisk (s. 1791), jolla
oli kahdesta avioliitosta useita lapsia. Olen kirjannut heitä kahdeksan, joista
kolme on kuollut lapsena. He kaikki syntyivät Karjalaisten kylässä, sen Lautarannassa. Loput viisi
jatkoivat sukua liittyen muihin kuolemajärvisiin sukuihin.
- Ulrika meni Muurilaan Muuristen sukuun.
- Abrahamin, Helena Riskin isän ja Eevan isoisän mainitsin aiemmin, koskahän on omia esi-isiäni.
- Risto (Christian) liittyi kahden vaimonsa kautta Vyyryläisiin ja Koiviston Eistilän Lepikkoihin. Hänen sukuaan seuraten tullaan Akkasten kautta isoisäni veljen Jooseppi Sirkiän (s. 1881) jälkeläisiin.
- Helena meni naimisiin seppä Tuomas Iloisen kanssa Juvan sahalta, mutta muuta en siitä haarasta tiedäkään.
- Nuorimman 1803 syntyneen Kaaprielin kautta liitytään Seivästön Rankeihin, Kukkoihin, Inkisiin ja Akkasiin ja muihinkin.
Kumman tien valitsemme mennessämme kohti Keravan Keinukallion huippua. Sieltä oli hienot maisemat ympäristöön. (13.7.2014) |
Isoisäni vanhemmat Abraham Sirkiä ja Eeva Kirjonen
Abraham ja Eeva löytyvät Kuolemajärven Seivästön
rippikirjan 1873 -1880 sivulta 216 inhysningar m.m. 1877 kesällä, mutta myöhemmin 1878 he ovat jo
Tammikossa kirkkoneuvoston jäsen Fredrik Abrahaminpoika Riskin (s. 1822) talossa
sivulla 199. Abraham Abrahaminpoika Sirkiästä on tullut kasvattipoika.
Fredrik Riski on kuollut syyskuussa 1877 ja puoliso Beata Juhontytär Vyyryläinen asuu edelleen talossa. Eeva Kirjosen äiti Helena Abrahamintytär Riski oli siis tämän Fredrik Riskin nuorempi sisar. Siksi varmaan olikin Eevan ansiota, että Sirkiän nuori perhe löysi asuinsijan Eevan äidin kotimaisemissa veljen perheen kodissa. Fredrikillä ja Beatalla ei ollut omia lapsia. Abrahamin ja Eevan vanhimmat lapset Helena (s. 1872), Maria (s. 1874, kuollut 1875) ja Karoliina (s. 1876) olivat jo tuolloin syntyneet Karjalaisten kylässä.
Fredrik Riski on kuollut syyskuussa 1877 ja puoliso Beata Juhontytär Vyyryläinen asuu edelleen talossa. Eeva Kirjosen äiti Helena Abrahamintytär Riski oli siis tämän Fredrik Riskin nuorempi sisar. Siksi varmaan olikin Eevan ansiota, että Sirkiän nuori perhe löysi asuinsijan Eevan äidin kotimaisemissa veljen perheen kodissa. Fredrikillä ja Beatalla ei ollut omia lapsia. Abrahamin ja Eevan vanhimmat lapset Helena (s. 1872), Maria (s. 1874, kuollut 1875) ja Karoliina (s. 1876) olivat jo tuolloin syntyneet Karjalaisten kylässä.
Lentokentän ympäristössä (12.7.2014) |
Sukuja tutkiessa on hetkessä kaukana siitä
alkuperäisestä lähtökohdasta. Kun olen jo muutaman vuoden viihtynyt tämän
harrastuksen parissa, olenkin nyt innolla yhdistelemässä asioita. Samalla löydän joka kerta jotakin uutta. Tiedän tosin hyvin, ettei tämä kirjoitukseni jaksa
monia kiinnostaa sen kulkiessa sukupolvista ja ajoista toiseen. On mahdotonta pysyä kärryillä nimien, usein sukupolvesta toiseen samojen, vilistessä ohitse, siksi yritän itsekin löytää erilaisia kiinnekohtia
sukeltamalla syvemmälle kirkonkirjoihin, etsimällä yksityiskohdista sisältöä.
Kun on päässyt kiinni paikkakunnan kyliin ja
entisaikojen asuinpaikkoihin, aihe tulee entistä kiinnostavammaksi. Kunhan vielä osaisi nähdä tarkentaa katseen menneeseen. Ehkä sekin toive tulee toteutumaan ajan kuluessa. Kunhan vain jaksaa
tutkia ja opiskella.
Tammikko, äitini perheen kodin piha jää kuvan vasemmalle puolelle. (24.5.2014) |
Kun Eeva Kirjonen sairasteli elämänsä loppuvaiheissa, hänen
miniänsä kävivät Taavetin talolla hoitamassa häntä. Taavetti asui vanhassa talossa eli siinä,
johon hänen isänsä oli aikanaan nuoren perheensä kanssa muuttanut. Talo lienee ollut
juuri tuon Fredrik Riskin talo. Siellä myös äitini syntyi maaliskuussa 1915. Miniöitä olivat oma isoäitini Aino sekä Jooseppi
Sirkiän puoliso Elina Akkanen. Kesällä 2006 yritin pikkuserkkuni Helmin kanssa etsiä tuon talon paikkaa oppaana äitini tekemä kartta. Luulimme sen löytäneemme, mutta en ole täysin varmasti saanut sitä varmistettua. Tuskin saankaan.
Maisema saavuttaessa Lautarantaan (24.5.2014) |
Tyttäristä saattoi vanhin Tammikossa
asunut äitini täti Helena Abrahamintytär
Sirkiä olla apuna. Helena oli
avioitunut Taavetti Riskin ja Katariina Rangin pojan Fredrik Taavetinpoika Riskin (1871 - 1923) kanssa ja oli ehtinyt jo jäädä leskeksi. Heillä ei ollut lapsia. Kaiken lisäksi he olivat avioituneet melko iäkkäinä vuonna 1912, jollloin Helena oli jo 40-vuotias. Helena kuoli 3.5.1939 vajaan 67 vuoden ikäisenä.
Karjalaisten kylässä syntynyt Toini Ylitalo s. Sirkiä, jonka olen aiemmin blogeissani maininnut, muistaa tämän Helenan hyvin. Toinen Abraham Sirkiän ja Eeva Kirjosen Tammikossa asunut tytär, Taavetti Anteroisen kanssa avioitunut Maria oli kuollut ennen äitiään elokuussa 1930. Äitini kävi noihin aikoihin rippikoulua ja oleskeli paljon Hatjalahdessa siellä asuvan tätinsä, edellisten sisaren Karoliina Saharin s. Sirkiä (1876-1961) luona ja samalla piikoen lastenhoitajana Eemil Vyyryläisen perheessä.
Karjalaisten kylässä syntynyt Toini Ylitalo s. Sirkiä, jonka olen aiemmin blogeissani maininnut, muistaa tämän Helenan hyvin. Toinen Abraham Sirkiän ja Eeva Kirjosen Tammikossa asunut tytär, Taavetti Anteroisen kanssa avioitunut Maria oli kuollut ennen äitiään elokuussa 1930. Äitini kävi noihin aikoihin rippikoulua ja oleskeli paljon Hatjalahdessa siellä asuvan tätinsä, edellisten sisaren Karoliina Saharin s. Sirkiä (1876-1961) luona ja samalla piikoen lastenhoitajana Eemil Vyyryläisen perheessä.
Kuolemajärven Seivästön Tammikosta tuli tällä tapaa
karjalaisten isovanhempieni kotipaikka. Sinne äitini kaipasi koko elämänsä ajan,
meren ääreen. Sinne minunkin jalkani ovat vuosien mittaan tihenevässä tahdissa kulkeneet.
Kun vuodet vierivät eteenpäin, löysin perheen taustalla olevan suuren
suvun. Äitiäni haastatellessa en osannut
heistä edes mitään kysellä. Isoisäni puolelta suku on lähtenyt Karjalaisten
kylästä ja isoäitini kautta suku liittyy moneen Seivästön kylän sukuun.
Samaa merta seilataan 9.7.2014 |