Esiäiti nimeltä Margareta

Kun sukunimi on Dansk tai Danski, se saattaa viitata ehkä Tanskan maahan? Lueskelen aina välillä Kuolemajärven pitäjän historiateosta ja yritän samalla yhdistää lukemaani ja jonkun jo aiemmin hyvin tutkimaa tietoa omiin sukuselvityksiini. Kirjoittamalla selkeytän ajatuksiani. Mutta kysykää vaan jälkikäteen jotakin, olen jo unohtanut. Mutta paperilta ja blogista löytyy.

Vanhin kuva äitini suvustani on ehkä vuodelta 1917. Siinä isovanhempani kahden vanhimman lapsensa kanssa. äitini Helvi on nuorempi, äitinsä sylissä istuva.

Kuolemajärven historian sivulla 54,  luvussa, jossa kerrotaan Juvanruukin hävityksestä helmikuussa 1704, mainitaan tämä nimi Dansk oletuksella, että joku vierasmaalainen ammattimies tai paremminkin tämän isä on jäänyt paikkakunnalle. Kuolemajärven ensimmäisessä kirkonkirjassa 1769 nimi mainitaan.

Johannes Dansk, Margareta Kampari ja Tahvo Sirkiä

Olen kirjannut Johannes Danskille syntymäajan 1728.  Oletettavasti Johannes Dansk on muiden lähteiden kuten kirkonkirjojen mukaan ollut Juvan kylässä myöhemmin olleen sahan sahurina ja on sittemmin avioitunut toiseen avioliittoonsa Margareta Aatamintytär Kamparin (1761 – 1829) kanssa.

Margareta sattuu olemaan esiäitejäni myöhemmän toisen avioliittonsa kautta, jonka hän solmi Sirkiän suvun Tahvo Yrjönpoika Sirkiän (1750 – 1821)  kanssa. He saivat yhden lapsen Joosepin s. 3.7.1803.

Jooseppi Tahvonpoika Sirkiä  (1803 – 1859) ja tämän vaimo Helena Paulintytär Kukko (1803 – 1867) ovat tunnetuimpia esivanhempia meille Sirkiän sukuseuralaiselle, mutta haluan nostaa tämän tuntemattomamman naisen nyt myös esiin.

Suvun nuoria. Alex vauhdissa Muhniemen hautausmaalla viime kesänä, kun kävimme edellisessä kuvassa olevien mummoni ja pappani haudalla

Hiukan epäilyksiä herätti lähinnä suuri 33 vuoden ikäero Johannes Danskin ja Margaretan välillä.  Johannes Juhonpoika Dansk oli ollut jo aiemminkin aviossa, puolisona muutaman vuoden nuorempi Anna Grelsintytär Mielonen, joka oli kuollut 1778.  Hän solmi toisen liiton Margaretan kanssa helmikuussa 1780.  Heillä oli yhdessä useampia lapsia, jotka näin ollen ovat olleet Jooseppi Sirkiän sisarpuolia.  Minun kirjoissani olevista kuudesta osa on kuollut jo pikkulapsi-iässä. Johannes Dansk, Margaretan ensimmäinen aviomies kuoli 15.4.1801 punatautiin 73-vuotiaana. Hän on näin ollen syntynyt siis jo 1727 tai 1728.

Margareta avioitui uudelleen saman vuoden marraskuussa 1801. Tahvo oli häntä 10 vuotta vanhempi. Tahvolle oli syntynyt jo kahden edellisen vaimon kanssa yhteensä 13 lasta, joista moni on kuollut lapsena ja muutaman kohtalo on minulla vielä selvittämättä.  Tahvon edellinen vaimo Hanna Juhontytär Pentikäinen oli kuollut marraskuussa 1800.

Mukanaan Juvan sahalta esiäitini Margareta toi Sirkiän taloon Karjalaisten kylään ainakin kaksi pientä lastaan; Justinan ja Tuomaksen. Heidät kuten myös kuollut aviomies Johannes on jo aiemmin kirjattu Karjalaisten kylän rippikirjaan. Juvanruukin alue kun on siinä Karjalaisten kylän vieressä.

Vanhin lapsista Fredrik kuoli yskään maaliskuussa 1782 vain kolmen vuoden vanhana. 1786 syntynyt Elisabet oli myös kuollut alle neljä vuotiaana  1790. Mahdollisesti oli vielä Marja-niminen tytär, joka syntyi 1789 ja lienee samoin kuollut.

Alex Virolahdella siskoni luona asettumassa nukkumaan. Ennen vanhaan vierailimme ahkerasti sukulaisissa ja nukuimme siskonpedillä.

Margareta Kamparin vanhin tytär Helena Sofia Danski

Vanhin elossa oleva lapsi, Helena Sofia  syntyi 1784  ja avioitui 1800 Inkilän kylään Inkisen sukuun Matti Martinpoika Inkisen puolisoksi.  Heistä lähtevät suvun haarat näyttävät kirjauksistani päätellen kovin elinvoimaisilta. Neljä poikaa ja kaksi tytärtä jatkavat sukua eteenpäin. Sitä kautta löydän koko ajan uusia yhteyksiä muihin kuolemajärvisiin sukuihin. Palaan niihin ehkä  myöhemmin eri kirjoituksessa.

(Kirjoittajan myöhempi huomautus: Helena Sofia Danski on ollut kuuluisan Taavetti Inkisen isoäiti. Kirjoitin aiheesta blogissani Kotilammen ympärillä 27.12.2015. Blogi löytyy täältä. Helenan tytär Anna Matintytär Inkinen meni naimisiin Muurilaan Fredrik Antinpoika Muurisen kanssa. Heidän pojanpojanpoikansa oli  1900 syntynyt Tatu Muurinen.)

 

Margareta Kamparin tytär Justiina Danski

Justiina Danski oli syntynyt 24.10.1795. On hiukan epäselvää, onko Justinoita syntynyt kaksi, joista toinen on kuollut. Joka tapauksessa Justina Danski avioitui 1826 Kirjolan kylästä olevan Matti Ristonpoika Hovin kanssa, jonka edellinen vaimo oli kuollut 39 vuoden iässä edellisen vuoden jouluaattona ja perheessä oli useita lapsia, jotka tarvitsivat äitiä.  Justiina ja Matti saivat vielä yhdessä ainakin kolme lasta. Näiden yhteisten lasten suvut sammuvat jo varhaisessa vaiheessa. Matin lapset ensimmäisestä avioliitosta Justina Kyynäräisen kanssa jatkavat kylläkin sukua.

Voi tuota kaunista kesää. 

Margareta Kamparin poika Tuomas Danski

Tuomas Danski oli syntynyt 8.10.1798. Hän meni 1826 naimisiin Karjalaisten kylästä olevan Katriina Jaakontytär Soitun kanssa. He saivat ainakin kaksi lasta Helenan  (1830) ja Juhon (1833), joiden kautta suvut jatkuvat meidän päiviimme saakka.

Margareta Kamparin lapsenlapsi, Helena Danski ja hänen jälkeläisensä

Tuomaksen tytär, Helena Tuomaksentytär Danski avioitui 1845 Seivästön kylään Gottskalkin sukuun, Jeremias Matinpoika Gottskalkin kanssa, mutta kuoli 15.11.1858  nuorimman  tyttärensä Karoliinan synnytyksen jälkeen vain 28 vuotiaana. Kirjoissani on kolme heidän lastaan, joista olen seurannut poika Salomon Jeremiaanpoika Gottskalkin kautta sukua eteenpäin. Tämä menee 1874 naimisiin Tykki-suvun edustajan Helena Peterintytär Tykin kautta ja sitä kautta tämän tämän Helenan juuria seuratessa palataan hänen isänsä äidin kautta Kirjolan kylään ja Hovin sukuun, mutta 1700-luvun puolelle.

Kun sitten tullaan kohti nykyaikaa, Salomonin poika Nikodeemus Salomoninpoika Gottskalk s. 1876 avioituu Paakki-suvusta olevan Loviisan kanssa s. 1882 ja heidän tyttärensä Anna Nikodeemuksentytär Gottskalk nai Kaapren Taavetin eli Taavetti Kaaprielinpoika Riskin s. 1896 Seivästön Tammikosta, joka on isoisäni Sirkiän Aabrahamin s. 1887 kolmas serkku.  Näin suvut yhtyvät kahta kautta.

Serkkutapaamisella mummon kuvat kaivettiin esiin. Olemme joskus 1950-luvulla lähdössä kotiin ja minä kurkistan sieltä autosta.

SukuJutut ohjelma paljastaa kirjausteni perusteella, että isoisäni Aabrahamin isä Aabraham oli Helena Tuomaksentytär Danskin serkku. Tietenkin näin, koska molemmilla oli sama isoäiti Margareta Kampari. Helenan tytär Beata kuolee pian äitinsä jälkeen 7-vuotiaana 1862 ja Karoliina kuolee 10 päivän ikäisenä heikkouteen. Äiti ja vauva kuolevat samana päivänä, äiti synnytyksen komplikaatioihin. Heidät haudataan yhdessä Kuolemajärven kirkkomaahan.

Tammikon Taavetti Riskin kautta sukuun tulee linkki myös Akkasen suvusta, sillä tämän äiti on Loviisa Samuelintytär Akkanen. Tammikosta löytyy myös Loviisan veljen Nikolaus Akkasen tytär Annastiina Riski syntyjään Akkanen, joka oli äitini ja monen muun tammikkolaisen lapsen kummi. Häneen ja hänen lapsiinsa olen tutustunut äitini kertomusten ja myöhemmin saamieni kuvien kautta.

Useat suvut risteilevät pitäjässä juuri siitä syystä, että miehillä on usein uusi avioliitto ensimmäisen vaimon kuoltua. Se on jo käytännön syistä ollut välttämätöntä, koska lapset tarvitsevat uuden äidin.

Helena Tuomaksentytär Danskin kuoltua hänen miehensä Jeremias Gottskalk avioituu uudelleen melkein 20 vuotta nuoremman, Huumolan kylästä kotoisin olevan Maria Joakiminpoika Puhakan kanssa. Tästä avioliitosta syntyy ainakin kolme lasta, joista vanhin Nikolai avioituu Justina Samuelintytär Muurisen kanssa. He saavat ainakin yhden tyttären Matildan joka vuorostaan avioituu Herman Tahvonpoika Rusin kanssa. Tästä avioliitosta syntyy 1904 Toivo, joka hakee puolison Saima Villentyttären omien isovanhempieni naapurista Tammikosta Kipinoisten talosta. Tämän pariskunnan poika on Aalto Rusi, jonka tunnen jo minäkin. Kaukaisia sukulaisia olemme mekin, mutta Sirkiöiden, Gottskalkien ja Kirjosten kautta.

Jos maltan tutkia lisää, tulisin huomaamaan muitakin yhteyksiä eri sukuihin, mutta olen jo nyt aivan sekaisin.

Sukututkija Tuula Virsu keskellä ja minä. Jututamme Erkki Kipinoista Seivästön kesäjuhlilla viime vuoden heinäkuussa.

Margareta Kamparin lapsenlapsi, Juho Danski

Juho Tuomaksenpoika Danski  (s. 1833) meni naimisiin Huumolasta olevan Maria Aapelintytär Iivosen kanssa ja he saivat kaksi lasta, Katariinan (s. 1853) ja Helenan (s. 1855). Juho kuoleekin nuorena jo 1855 ja Maria runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, molemmat kuumetauteihin. Tyttäret jatkavat sukua. Katariina palaa isänsä synnyinkylään Karjalaisiin avioituessaan Salomon Martinpoika Soitun kanssa.

Margareta Kamparin lapsenlapsenlapsi Katariina Danski

Katariina Juhontytär Danski nai siis 1874 Karjalaisten kylästä Salomon Martinpoika Soitun ja heillä oli ainakin kaksi poikaa Taavetti ja Herman.

Maisema Haapakorventiellä Nurmijärvellä. Maisemahullu kun olen...

Margareta Kamparin lapsenlapsenlapsi Helena Danski

Helena Juhontytär Danski meni naimisiin 1876 Seivästöltä olevan Erkki Simonpoika Paakin kanssa. Olen heille rekisteröinut kolme lasta; Eevan, Salomonin ja Nikodemuksen, syntyneet välillä 1880 – 1889.  Näiden kohtaloa en ole pystynyt enää seuraamaan.

Sukunimi Danski lienee ajoittain muuttunut Tanskiksi, koska muun muassa tämä viimeisin Helena esiintyy sillä nimellä.

Margaretan syntymäajaksi olen saanut 1761, minkä tiedon olen löytänyt Kuolemajärven vanhimmasta rippikirjasta, jolloin hänen perheensä asui Hatjalahden Rotan talossa. Margareta, esiäitini kuoli marraskuussa 1829 ollessaan 68-vuotias kovin yleiseen hengenahdistukseen, mikä voisi olla vaikkapa keuhkoveritulppa.

Yritin tavoittaa hänen alkujuuriaan, mutta näillä näkymin minun on tyydyttävä siihen, mitä olen löytänyt.  Hänen perheensä lienee tullut Kuolemajärvelle muualta. Isä Adam Matinpoika Kampari on syntynyt 1728, siis suunnilleen samana vuonna kuin Margaretan ensimmäinen aviomies ja hänellä on saattanut olla kaksi vaimoa, mutta tuossa rippikirjassa on mainittu Maria Antintytär, jonka olen kirjannut Margaretan äidiksi. Muita sisaruksia, jotka ovat syntyneet 1750- ja 1760-luvuilla on useita. Tutkimukset jatkuvat.

Arvokkain valokuvani, koska olen itse siinä puolivuotiaana. Isoisäni täytti 60 vuotta.

Juvanruukki

Mainitsin alussa Juvaruukin tuhon 1704, tarkalleen 24.2.1704. Juvanruukin rautatehdas oli perustettu Kuolemajärvelle 1680-luvun lopulla. Alue, joka sijaitsee keskellä metsää Juvajoen varrella ja se käytti vesivoimaa, jonka se sai 18 metrin korkuisesta putouksesta. Alue  kuului silloin vielä Uudenkirkon pitäjään ja se ei sijainnut kovin kaukana sukuni kylästä, Karjalaisista.

Rautaruukin perusti Johan Thorwöste, joka on myös Fiskarsin ruukin perustaja. Fiskarsin takomon toiminta siirtyi joksikin aikaa Kuolemajärvelle, koska vuodesta 1692 kaikki takkirauta taottiin Juvanruukissa. Johan Thorwösten perhe muutti Kuolemajärvelle sinne rakentamaansa kartanoon. Suuri Pohjan sota tuhosi sitten hienosti alkaneen toiminnan, venäläiset hävittivät paikan täydellisesti. Osa väestä vietiin Venäjälle ja loput pelastuivat metsissä. Siellä paikka uinuu nyt sankan metsän keskellä.

Meitä Margaretan jälkeläisiä on satoja. Tulostin listan hänen jälkipolvistaan ja nimiä siinä on ainakin 1000. Hän on kuitenkin häipynyt historian hämärään sen enempää meteliä pitämättä. Ota nyt tästä selvää muutenkaan. Taidan alkaa leipoa korvapuusteja.

Kirjoittajan kommentti ja täsmennys 17.2.2018: Margaretalla on sukututkimuksessani suoria jälkeläisiä yhteensä 773 ja hänen puolisollaan Tahvo Yrjönpoika Sirkiällä on 553. Sukupolvia on kaiken kaikkiaan molemmilla yhdeksän. Tahvolla oli yhteensä 17 lasta kolmen vaimon kanssa. Lapsista vain kolme jatkoi sukua. Tutkimuksen vaikeuksista kerroin blogissani 9.5.2016 Tahvo Yrjönpoika Sirkiän perhettä ja sukututkimuksen solmukohtia. Sen pääset lukemaan tästä.


Tämän linkin takaa voit käydä katselemassa, miltä Kuolemajärvellä näytti toukokuussa 2014. Klikkaa sanaa linkin, niin pääset valokuviin.