Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen jo
muutamia viikkoja sitten eräänä viikonloppuna, joka sattui olemaan mahdottoman
täynnä tekemistä tavanomaisten kotitöiden lisäksi. Kirjoitus jäi siksi kesken
ja olen jatkanut sitä aina, kun jää pieni tuokio töiden väliin, jollen
sitten innostu täydentämään sukutietoja Sukujutut-ohjelmassa tutkien
rippikirjoja. Jos yleensä aloitan kirjoittamisen sukututkimuksen innoittamani,
tekstiä syntyy hitaasti. Aina välillä melkein unohdunkin täydentämään tietoja.
Sukututkimusta tehdessä tulee samalla monta kirjoitusideaa mieleeni.
Vaikkapa se, että aina kun kirjoitan syntymä- tai kuolinvuodeksi 1789, tekee
mieli tutkia saman tien yhteys Ranskan vallankumouksen tapahtumiin. Mitään
yhteyttä ei oikeasti ollut olemassa. Karjalan tai Hämeen maaseudulla asuvia
ihmisiä Ranskan asiat tuskin kiinnostivat pätkääkään.
Aluetta pääsee tarkastelemaan myös Karjalan kartat-sivuston kautta. Tässä linkki sinne. |
Sukututkimuksen henkilöistä riittää siis asiaa moneen erilaiseen
kirjoitukseen. Kun otin tulosteen 1789 syntyneistä ja kuolleista, nimiä kertyi
puolitoista A4-arkkia. Sukututkimus on erittäin koukuttava asia. Tosin me
kaikki siitä innostuneet olemme kiinnostuneita aiheesta vähän eri tavalla.
Mikään tapahan ei ole väärä.
En ole koskaan käynyt Hatjalahdessa. Heinäkuussa 2011 yritin tähdätä kamerallani sinne päin seisoessamme hetken Salmen sillalla. |
Jooseppi Bertilinpoika Sirkiä syntyy tammikuussa 1789, mutta ensin taustaa
Valitsen tällä kertaa aiheekseni erään Sirkiän sukuun kuuluneen henkilön,
joka on syntynyt 29.1.1789 Kuolemajärven Hatjalahden kylässä. Hänet kastettiin
1.2.1789. Hänen nimekseen tuli Jooseppi (Josef). Vanhemmat olivat Bertil Sirkiä
ja Maria Mikontytär. Kummeina olivat Anders Inkeroinen, Peter Carlsson ?
ja Maria Jaakontytär.
En ole varma tuosta Peter Carlssonista, mutta Antti (Anders)
Tahvonpoika Inkeroinen s. 1751 lienee ollut läheisiä naapureita ja Maria
Jaakontytär lienee isä Bertil Sirkiän sisar.
Bertilin ja Marian vanhemmat olivat nimittäin Jaakko Simonpoika Sirkiä Kuolemajärven
Karjalaisten kylästä s. 1716 ja Maria Otontytär Rasimus
Uudenkirkon Vihmalasta. Heidät on vihitty avioliittoon 1.12.1734. Jaakko
Sirkiän isäksi olen merkinnyt Simo Yrjönpoika Sirkiän, esi-isämme ja äidiksi
Valpuri Pentintytär Sirkiän, esiäitimme.
Bertil Jaakonpoika Sirkiä on syntynyt
1746 ja avioitunut Uudeltakirkon Kitulasta olevan Maria Mikontytär Kaurasen
s. 1753 kanssa. Maria Mikontytär lienee oleskellut Seivästöllä, koska
vihkimisvaiheessa hänet on kirjattu olevan Seivästöltä. Yhteydet Uudenkirkon ja
Kuolemajärven välillä ovat tuossa vaiheessa olleet yllättävän runsaat.
Bertil ja Maria saavat lapsia ainakin 13. Näillä näkymin Agneta, Katariina,
Jooseppi ja Gabriel jatkavat sukua.
Tutkimatta ovat, mitkä tapahtumat johtivat seuraaviin Suomen
oikeuskollegion arkistomerkintöihin Bertilin osalta vuosina 1770 – 1773:
· 1754 Väkivaltaiset kunnianloukkaukset isäänsä ja äitipuoltaan kohtaan, syytettynä talonpojan poika Bertil Jakobinpoika Sirkiä Hatjalahdelta vuosi 1770
· 2003 Metsäpalo, syytettynä talonpoika Bertil Sirkiä Hatjalahdelta vuosi 1773
Olisiko kysymyksessä perintöriita? Isän Jaakko Simonpoika Sirkiän
vanhin veli Yrjö Simonpoika Karjalaisten kylästä on kuollut 1772. Hänellä on
ollut useita ”adoptoituja” lapsia, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole olleet
hänen omaa sukuaan, mutta perustunevat aiempiin sukupolviin. Oikea poika oli
jäämässä huonompaan asemaan. Näin kuvittelen katsoessani sukuselvityksiä ja
tutkiessani rippikirjoja.
Tulen ehkä joskus myöhemmin tutkimaan tätä tarkemmin. Usein juutun
tuijottamaan vuosilukuja ja miettimään, mikä on mahdollista ja mikä ei.
Sukupolvikin on saattanut jäädä välistä pois.
Bertil Sirkiän avioliitto on myös alkanut siinä samassa vaiheessa eli
joulukuussa 1772. Hän ja hänen isänsä perhe ovat asuneet tuossa vaiheessa jo
pitempään Hatjalahdessa, jossa hänen kaikki sisaruksensa ovat syntyneet.
Tavalla tai toisella oletan Saharin suvun liittyvän tähän, koska välillä Sirkiä
ja Sahari ovat samalla sivulla rippikirjassa. Sahareita on silti lisääkin
Hatjalahdessa eri taloissa.
Bertil Jaakonpoika Sirkiän sisarukset
Jaakko Simonpoika Sirkiällä ja tämän ensimmäisellä vaimolla Maria Otontytär
Rasimuksella saattaa olla ollut muitakin lapsia, mutta kirjallisten lähteiden
puuttuessa tietoa on vaikea löytää. Koska he ovat avioituneet jo 1734 ja
ensimmäinen lapsi sukuselvityksessäni on vasta 1742 syntynyt Valborg
Jaakontytär, voi olettaa, että muitakin on ollut. Sekavaksi tekee myös
tilanteen se, että Valborgin nimi on muuttunut hänen avioituessaan Mariaksi.
Muista yhteyksistä kuten lasten syntymistä selviää, että nimi on Valborg.
1. Valborg Jaakontytär Sirkiä Hatjalahdesta avioituu samasta kylästä
olevan, 1743 syntyneen Matti Laurinpoika Ratian kanssa 12.12.1764.
He saavat ainakin yhdeksän lasta. Näistä seitsemän kuolee joko
syntyessään tai lapsena. Kaikkien osalta tarkka kuolinaika ei ole
tiedossa.
Vanhin tytär Margareta Matintytär Ratia s. 1766 avioituu Yrjö
Erkinpoika Pihkasen kanssa 1792 tämän toiseen avioliittoon. Tämän
ensimmäinen avioliitto Seivästöltä olevan Helena Yrjöntytär Rusin kanssa on
ollut lapseton ja Helena on kuollut 1792. Yrjö ja Margareta saavat ainakin
kuusi lasta. Näistä osa kuolee lapsena, nuorin hävisi jonnekin. Vain vanhin
lapsista Mikko Yrjönpoika Pihkanen s. 1793 jatkaa sukuaan Maria
Pietarintytär Saharin s. 1795 kanssa. Olen seurannut eteenpäin Matti ja
Erkki-nimisten poikien jälkipolvia, joista jokin haara todennäköisesti jatkuu
aina nykypäiviin saakka.
Margaretan nuorempi veli Bertil Matinpoika Ratia syntyy 1771
Hatjalahdessa ja menee 1799 naimisiin Kaukjärveltä olevan Maria Matintytär
Iivanaisen s. 1780 kanssa. Marian isän suku on Iivanaisia ja äidin puolelta
Kipinoisia Kipinolasta. He saavat useita lapsia, joista ainakin neljä poikaa
Taavetti, Jooseppi, Gabriel ja Antti avioituvat ja saavat lapsia. Heidän vaimojensa
kautta sukuun liittyy Mellasia, Rouvaleita, Toivosia ja Maarosia. Näiden
juurien seuraaminen on vielä minulta kesken.
2. Bertilin nuorempi sisar Maria Jaakontytär Sirkiä s. 1749 eli
tämän tarinan alussa mainitsemani kummi menee puolestaan naimisiin Yrjö
Laurinpoika Ratian s. noin 1747 kanssa. Yrjö on edellä mainitsemani
Marian sisaren Valborgin miehen Matti Laurinpoika Ratian nuorempi veli.
Maria Jaakontytär Sirkiän ja Yrjö Laurinpoika Ratian vanhin lapsi Hanna
Yrjöntytär Ratia s. 1774 menee vuorostaan 1794 Muurilaan Peter
Danielinpoika Känän puolisoksi. He saavat myös useita lapsia. Hannan äiti
Maria Jaakontytär muuttaa myös tyttärensä luo Muurilaan, jossa kuolee 1818
täytettyään 69 vuotta.Hänen miehensä Yrjö Ratia on kuollut jo 1792 vain 45 vuoden
iässä.
Voitte arvata, että olen ollut ihan sekaisin näiden avioliittojen kanssa,
varsinkin kun Matti Laurinpoika Ratia menee myöhemmin Valborgin kuoltua
naimisiin toisen Sirkiän suvun tyttären eli Valpuri Yrjöntytär Sirkiän s. 1750
kanssa. Tämä Valpuri on edellisen vaimon serkku. Hän on ollut aiemmin
naimisissa Antti Yrjönpoika Evestin kanssa, mutta on jäänyt leskeksi
synnytettyään ison liudan lapsia, joista kaksi tytärtä Anna Antintytär ja
Katariina Antintytär avioituvat ja saavat suuret jälkipolvet, joiden kautta
olen monelle kuolemajärveläiselle nykyajan ihmiselle sukua. Leskeksi
jääneet eivät kuitenkaan enää saa lisää lapsia.
3. Valborg Jaakontytär Sirkiä s. 1765 on edellisten sisar, joka on
syntynyt Jaakko Simonpoika Sirkiän toisesta avioliitosta Kirjolasta olevan 1735
syntyneen Valborg Jaakontyttären kanssa, jonka etunimi saattaakin olla
Hanna kuten rippikirjassa. Vihittyjen luettelossa se on Valborg. Naisista ei
nyt ole ollut niin väliä. Vihitty heidät on kuitenkin 1764 Maria Otontytär
Rasimuksen kuoltua 1760. Omituista on myös, että samalla isällä on kaksi
Valborg-nimistä tytärtä. Ehkä hän onkin vaimon mukanaan tuoma.
Tämä tytär Valborg Jaakontytär Sirkiä menee kaksi kertaa avioliittoon;
ensin Kaukjärveltä olevan Tuomas Salomoninpoika Pitkäsen kanssa 1781 ja
toisen kerran Pitkäsen 1807 kuoltua Seivästöltä olevan Nuutti Matinpoika
Junnisen kanssa 1814. Tämä on jäänyt jo kaksi kertaa leskeksi.
Valborg saa lapsia vain ensimmäisestä avioliitosta. Nuorin lapsista Maria
Tuomaksentytär Pitkänen s. 1798 menee naimisiin äitinsä puolison pojan Jooseppi
Nuutinpoika Junnisen kanssa 1822. He saavat ainakin kahdeksan lasta, joiden
kautta suvut jatkunevat nykypäiviin asti.
Joosepin syntymä vuonna 1789
Jooseppi Bertilinpoika Sirkiä syntyy maailmaan siis Ranskan vallankumouksen
alkamisvuonna 1789. Tosin siinä vaiheessa vallankumouksen tapahtumat eivät ole
vielä edes kunnolla käynnistyneet. Ranskan valtion kassa on tyhjä. Myöhemmin
samana vuonna tilanteet kärjistyvät. Heinäkuun 14 päivänä tapahtuu Bastiljin
valtaus, josta tulee koko vallankumouksen symboli.
Millaista aikaa elettiin meillä Suomessa? Karjalan alue kuului
Venäjän valtakuntaan, mitä ei aina muista, koska suuri osa Vanhassa Suomessa
toimi kuin muinoin Ruotsin vallan alla. Ruotsin kuningas Kustaa III oli aloittanut
sodan valmistelut edellisenä vuonna 1788 yrittäen ärsyttää Venäjää, jotta tämä
aloittaisi sodan ollen sodan alullepanija. Ruotsi oli menettänyt Turun rauhassa
1748 suuren osan maata, Karjalan. Se pitäisi hankkia takaisin. Pietarin
valtaaminen oli myös yhtenä tavoitteena. Kustaa III onnistui
tavoitteissaan siltä osin, että Venäjä julisti sodan 11.7.1788. Venäjän
puolella Kustaata vastassa oli Katariina II Suuri, joka oli Kustaa III:n
serkku.
Tähän lyhyeen sotaan liittyy mm. Anjalan liitto, joka lähti siitä, että
upseerit vastustivat tätä sotaa ja lähettivät Katariinalle nootin, jossa he
toivoivat naapurisopua ja että Venäjä luovuttaisi Ruotsille rauhanomaisesti
Vanhan Suomen. Täältä löydät
halutessasi lisää tietoa aiheesta. Tässä olivat ensimmäiset kokeilut
itsenäisestä Suomesta?
Sota kuitenkin jatkui 1789, jolloin Venäjä yritti valloittaa Savoa. Käytiin
Porrassalmen taistelu 13.6.1789 Mikkelin lähellä, jossa ruotsalaiset suomalaisjoukoillaan
saivat torjuntavoiton, mutta venäläiset silti valloittivat Mikkelin. Näihin
taisteluihin liittyy mm. kapteeni, myöhemmin kenraali von Döbeln Ruotsista. Hän
haavoittui päähän ja kantoi jatkossa päässään mustaa sidettä. Myöhemmin hän oli
mukana myös Suomen sodassa.
Venäjän sotajoukot ovat noihin aikoihin kulkeneet Karjalan kannaksen halki.
Tällaisena alkutalven päivänä, kun lunta tupruttaa pihalla ja maailma
näyttää kovin harmaalta, voi hyvin kuvitella millaiselta näytti Kuolemajärvellä
talvella 1789. Näiden kauan sitten tästä maailmasta poistuneiden ihmisten
kautta tunnen pääseväni lähemmäs sitä aikaa. Ihmiset kuolivat silloin lapsina,
nuorina sairauksiin, tauteihin. Jotkut katosivat, hukkuivat. Usein vähän yli
60-vuotiaina kuolinsyy oli vanhuus.
Jooseppi Bertilinpoika Sirkiä (1789 – 1847)
Pitää muistaa, että Jooseppi Sirkiöitä on vuosisatojen mittaan syntynyt
useita. Minulla on sukuselvityksessä ainakin yhdeksän samannimistä. Jooseppi
Bertilinpoikia on kaksi. Toinen Jooseppi Bertilinpoika syntyi 1816. Tämän
nuoremman Joosepin jälkeläisissä on todella monta tuntemaani tänä päivänä
elävää ihmistä, joiden kanssa olen kolmas serkku. Olemme kaikki saman esi-isän
Simo Pentinpojan jälkeläisiä.
Nyt käsittelemämme Jooseppi syntyi perheen noin kymmenentenä lapsena. Hän
oli 29-vuotias vuonna 1818, kun hän meni naimisiin myös 1789 syntyneen Agneta
Antintytär Pentikäisen kanssa. Hatjalahden kylän rippikirjan 1836-1849
mukaan sukunimi on Neuvonen ja lastenkirjan 1840 - 1859 mukaan Nenonen.
Kuollessa sukunimi on silti ollut Pentikäinen. Oletettavasti johtuu siitä, että
vaimon isä ei ole ollut alun perin Pentikäinen vaan on lopulta ottanut nimensä
Pentikkälästä olevan äidin Helena Juhontyttären sukunimen. Agnetan vanhempien avioituessa 1771 isän sukunimi on ollut Tetri, myöhemmin myös Työppönen.
Joosepin ja Agnetan kolmesta syntyneestä lapsesta vain yksi eli 1822 syntynyt
Taavetti jää eloon ja menee naimisiin Koivistolta olevan Maria
Jeremiaantytär Kaipiaisen kanssa. Näiden lapsista Karoliina s. 1853
palaa Kuolemajärvelle ja menee Kristian Joosepinpoika Hietasen kanssa
naimisiin ja saa kaksi tytärtä. Sitten olemme jo niin uusissa tiedoissa, että
en pääse niihin käsiksi. Loviisa s. 1855 menee 1891 naimisiin Juhana
Paavonpoika Karvasen kanssa. Kolmas tytär Kristiina s. 1858 nai
Koivistolta Simo Antinpoika Ratian, joka on Humaljoen Ratioiden sukua.
Neljäs tytär Annan s. 1860 puolisoksi tulee leskimies Paavo
Ristonpoika Kaukiainen, jolla on ennestään iso lapsilauma. Poika Kristian
s. 1871 menee naimisiin Näykistä olevan Karoliina Salomonintytär Kososen kanssa,
jotka saavat Sirkiä sukunimen. Näiden kaikkien jatkoselvittäminen on
kesken.
Jooseppi Bertilinpoika Sirkiän sisarukset jäävät toisella kertaa
käsiteltäväksi. Heitä on Hatjalahden kylässä vielä 1850-luvun jälkeen ja samoin
muualla Kuolemajärvellä, mutta se lienee toisen tarinan paikka.
Viipurin läänin henkikirjassa 1825 Jooseppi Bertilinpoika on merkitty sisarensa Agnetan perheeseen. Agneta on tosin jo kuollut, mutta mies Antti Simonpoika Mamia on seillä uuden vaimonsa Justiina Nuutintytär Junnisen ja lastensa kanssa, Kylä on henkikirjassa kirjattu sille sivulle vahingossa Akkalan kyläksi. Tässä linkki.
Viipurin läänin henkikirjassa 1825 Jooseppi Bertilinpoika on merkitty sisarensa Agnetan perheeseen. Agneta on tosin jo kuollut, mutta mies Antti Simonpoika Mamia on seillä uuden vaimonsa Justiina Nuutintytär Junnisen ja lastensa kanssa, Kylä on henkikirjassa kirjattu sille sivulle vahingossa Akkalan kyläksi. Tässä linkki.
Sirkiät Hatjalahdessa myöhemmin
Sirkiät häviävät kokonaan Hatjalahdesta enkä tiedä edes, millä paikoin he
siellä ovat aikoinaan asuneet. Kun isoisäni vanhin sisar Karoliina
Abrahamintytär Sirkiä s. 1876 menee 6.10.1895 naimisiin pikkuserkkunsa Abraham
Joosepinpoika Saharin s. 1871
kanssa, sukua palaa tavallaan entisille asuinpaikoilleen. Puolisot ovat monin
kerroin sukua Kirjosten kautta. Jo
pitkään tekeillä ollut toinen sukujuttuni koskeekin perinpohjaisesti Kirjosen
sukua. Se alkoi siitä, kun ihmettelin, minne isoisäni äidin suku on
Hatjalahdesta hävinnyt.
Kirjoitukseni sisältävät virheitä. Saatan korjata ja täydentää
niitä ajan mittaan. En suinkaan pahastu, jos joku tietää enemmän tai huomaa
virheen ja kertoo siitä minulle. Näitä tarinoita suvun haaroista kertyy pikku
hiljaa lisää. Ne ovat minulle tapa tutustua oman sukuni kaukaisempiin
juuriin. Kertomukset eivät pyri täydellisyyteen. Minulla on paljon opittavaa ja tämä on yksi tapa.
Sukututkimus on myös osittain salapoliisityötä, varsinkin jos juuret
tulevat lähelle nykyaikaa.
Sukututkimukseen liittyvät kertomukset eivät oikein koskaan ole täysin
valmiita. Onko mikään kirjoitus valmis, kun sen kuvittelee voivansa julkaista.
Korjailen muitakin blogejani silloin tällöin. Nettijutuissa se on mahdollista,
valmiissa kirjassa ei.
Jos haluat tarkastella, miltä alueella näyttää nyt, niin tässä linkki Google Mapissa täydentämääni karttaan. Hatjalahden kylä on nykyään Aleksandrovka.
Jos haluat tarkastella, miltä alueella näyttää nyt, niin tässä linkki Google Mapissa täydentämääni karttaan. Hatjalahden kylä on nykyään Aleksandrovka.
Tässä Hatjalahdesta ilmestyneitä kirjoja. Sotahistoria koskettaa myös kylää. Samoin oman äitini henkilökohtaiset muistot. Nämä kaikki jäävät tämän blogini ulkopuolelle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti