Kurkistan menneeseen

Sukututkimuksia tehdessäni joudun usein takaisin äitini isoäitiin Eeva Taavetintytär Kirjoseen. Kutsunkin häntä eräänlaiseksi vedenjakajaksi tutkimuksissani, jotka suoraan sanoen ovat verrattavissa salapoliisin työhön. Mielestäni ne ovat kiintoisampia kuin salapoliisiromaanit tai dekkarit tai miten niitä nyt kutsutaankaan, jotka usein tuntuvat oman havaintoni perusteella olevan se suosituin genre kirjallisuuden lukijoiden keskuudessa.

Tallinnassa 9.7.2014

Ajattelin omaa työtäni  ja lähdin tutkimaan tässä kirjoituksessani Eeva Kirjosta ja hänen sukuaan tai sukujaan hiukan laajemmin ja samalla yritän selvittää sitä, miksi niin usein palaan häneen.  Olisi vain mukava tietää tästä naisesta enemmän kuin ne vajavaiset tiedot, joita minulla on.  Jos olisin vain osannut aikanaan kysyä, olisin ehkä voinut saada äitini kertomaan enemmän. Hän on ollut äitini syntyessä maaliskuussa 1915 vasta 64 - vuotias. Tämän hetkisen subjektiivisen arvioni mukaan hän olisi ollut tuolloin nainen parhaassa iässä,  isoäiti-iässä.  

Perniön Tuohitun maisemaan liimautuneena 6.7.2014

Eeva Kirjonen kuoli 80-vuotiaana maaliskuussa 1931.  Äitini kertoi, että loppuaikoina hän asui poikansa Taavetti Sirkiän  eli isoisäni nuorimman veljen luona Seivästön Tammikossa.  Taavetin vaimo Elina Kaukiainen  Hatjalahdesta oli kuollut lentävään keuhkotautiin jo 1918. Taavetille jäi huollettavaksi yksi lapsi Aarne.  Jossakin vaiheessa taloon tuli nk. emännöitsijäksi  Eeva-niminen nainen. Taavetti meni myöhemmin uudelleen naimisiin. Se tapahtui huomattavasti myöhemmin, kun väki on jo ollut evakossa. Niin uutta tietoa en pysty saamaan mistään muuten kuin salapolisiisityöllä ja/tai ajan kanssa.  Taavetin ja hänen toisen vaimonsa Lyylin hauta löytyy Karunan hautausmaalta, jossa he elivät. Serkkuni Arja on ottanut siitä valokuvan, josta olen kirjannut tarvittavat tiedot sukututkimusohjelmaan.  Tässä kirjoituksessa liikun Karjalan kannaksen Kuolemajärven pitäjän kylissä.

Seivästön kesäjuhlilla 6.7.2014 otin kuvia kuvista. Seivästön laulukuoro 1930-luvun alussa. Kuvassa  äärimmäisenä vasemmalla ylhäällä Taavetti Sirkiä, isoisäni veli. Tuttua näköä hänessä on.  Kaapo Meripirtti, opettaja, kuvassa eturivissä keskellä. Muita ei ole tunnistettu edes Raili Tabermanin Seivästö -  kirjassa, jossa kuva on myös esillä sivulla 156. 

 

Taavetti asui talossa, jonne aikanaan 1870-luvulla Eevan mies, isoisäni isä Abraham Joosepinpoika Sirkiä  (s. 1849) toi vaimonsa ja lapsensa. Oikeastaan asia lienee ollut vähän toisinpäin, mutta tuolloin elettiin varmaan vielä hyvin patriarkaalista aika.  

 

Nimittäin Eevan äiti oli Helena Abramintytär Riski, joka kirkonkirjojen mukaan oli  syntynyt Tammikosta seuraavassa merenrannan niemessä Karjalaisten kylän Lautarannassa 1824 Abram Fredrikinpoika Friskin ( Riski) tyttärenä.  Helena Riski oli naimisissa Hatjalahden kylästä olevan Taavetti Kaaprielinpoika Kirjosen kanssa. Taavetti kuoli alle 50-vuotiaana 1868. Siinä vaiheessa perhe hävisi Hatjalahden kylästä.

Helena Riski eli 75 vuotiaaksi kuollen vasta 1899 ja oli siis vielä elossa, kun Eeva, yksi hänen kolmesta elossa olevasta tyttärestään meni naimisiin Karjalaisten kylästä olevan Abraham Joosepinpoika Sirkiän kanssa. Lähdinkin etsimään Helena Riskiä kirkonkirkoista selvittäkseni hänen myöhemmät vaiheensa. 

Isoisäni isä Abraham Joosepinpoika Sirkiä oli ison sisarussarjan nuorimmainen.  Jooseppi Tahvonpoika Sirkiän ja Helena Paulintytär Kukon kaksitoista lasta olivat syntyneet vuosien 1825 – 1849 välillä.  

Helena Abrahamintytär Riskiä jäljittäessäni, tajuan yllättäen, että hän menikin miehensä kuoleman jälkeen uudelleen naimisiin kesäkuussa 1870 ikätoverinsa  Samuel Abrahaminpoika Rusin (s. 1824) kanssa ja muutti Karjalaisten kylään.  Kumpi löysi ensin puolison äiti Helena vai tytär Eeva?  Toisaalta yhteydet Karjalaisiin olivat syntyneet jo Eevan isosiskon Katariina Taavetintytär Riskin (s. 1848) avioituessa  1864 Lautarantaan Tahvo Erkinpoika Kukon (s. 1838) kanssa. Sehän tarkoitti, että yhteyksiä Riskien, Sirkiöiden ja Kukkojen välillä oli tuohon aikaan runsaasti. Helenan nuorin tytär, Maria Taavetintytär Kirjonen (s. 1853), löysi myös puolison samasta kylästä avioituen 1871 Matti Samuelinpoika Kilkin kanssa.

Tämä kuva oli mustavalkoisena Seivästän kesäjuhliin ilmestyneen Seivästöläine-lehden n:o 8 /2014 sivulla 10 Kaapo Meripirtin muistelon "Vasikkasaari" yhteydessä. Kuva kiinnitti heti huomioni ja epäilin sitä omakseni. Kotona tarkistin sen olevan Tammikon pohjoisella sivulla ottamani valokuva (8.7.2006). Otin sen sillä retkellä, kun etsimme tässä kirjoituksessa mainitsemaani vanhan talon paikkaa. Alla olevaan karttaan olen merkinnyt maiseman tarkan paikan.

Helena Riski ja Samuel Rusi, molempien toinen avioliitto

Samuel Rusin ensimmäinen vaimo, Eeva Matintytär Kipinoinen oli kuollut keuhkotautiin 1868. Perheen elossa olevat kolme poikaa olivat kaikki vielä alle 10 vuotiaita ja tarvitsivat uuden äidin. Helena oli vasta 46 vuotias. Hän oli avioliittonsa aikana menettänyt viisi  lasta iässä 0 – 4 vuotta. Mielenkiintoista on seurata Helenan hoitamien Samuel Rusin lapsien jälkipolvia ja havaita, että hänen poikansa Abrahamin (s. 1862) pojan Samuelin (s. 1883) tytär oli Hilma Korpitaival (s. 1917) .  Hilma kuoli kesällä 2012.  Sirkiän sukuseuran puitteissa ehdin tutustua häneen. Hänen isoäitinsä eli Abraham Samuelinpoika Rusin puoliso oli myös Sirkiän suvun nainen eli Katarina Joosepintytär Sirkiä (s. 1862).

Yhdistämällä asioita joudun pohtimaan montaa asiaa uudelleen. Matkoillani paikkakunnalle olen saanut tietää, missä suunnilleen Hilman perhe on asunut, lähellä Lautarantaa rantatien rannan puoleisen metsän takana, jonne vei tie Ahvijoen kupeesta. Olisiko Karjalaisten kylän Rusin vanhemmatkin sukupolvet asuneet siellä? Mutta se on sitten toisen tarinan paikka.

Edellisestä maisemasta katse hieman enemmän vasemmalle. (8.7.2006)

Riskit

Palaan tässä Riskeihin. Riskin suku oli 1700-luvulla ilmaantunut Kuolemajärvelle.  Tiedossani on Uudenkirkon  Uskelasta tullut  noin 1748 syntynyt  Fredrik (Rietu)  Abrahaminpoika Frisk (s. 1791), jolla oli kahdesta avioliitosta useita lapsia. Olen kirjannut heitä kahdeksan, joista kolme on kuollut lapsena. He kaikki syntyivät Karjalaisten kylässä, sen Lautarannassa. Loput viisi jatkoivat sukua liittyen muihin kuolemajärvisiin sukuihin.  

• Ulrika meni Muurilaan Muuristen sukuun. 
• Abrahamin, Helena Riskin isän ja Eevan isoisän mainitsin aiemmin, koskahän on omia esi-isiäni.  
• Risto (Christian) liittyi kahden vaimonsa kautta Vyyryläisiin ja Koiviston Eistilän Lepikkoihin. Hänen sukuaan seuraten tullaan Akkasten kautta isoisäni veljen Jooseppi Sirkiän (s. 1881)  jälkeläisiin. 
• Helena meni naimisiin seppä Tuomas Iloisen kanssa Juvan sahalta, mutta muuta en siitä haarasta tiedäkään. 
• Nuorimman 1803 syntyneen Kaaprielin  kautta liitytään Seivästön Rankeihin, Kukkoihin, Inkisiin ja Akkasiin ja muihinkin.

Kumman tien valitsemme mennessämme kohti Keravan Keinukallion huippua. Sieltä oli hienot maisemat ympäristöön. (13.7.2014)

Isoisäni vanhemmat Abraham Sirkiä  ja Eeva Kirjonen

Abraham ja Eeva löytyvät Kuolemajärven Seivästön rippikirjan  1873 -1880 sivulta 216  inhysningar m.m.  1877 kesällä, mutta myöhemmin 1878 he ovat jo Tammikossa kirkkoneuvoston jäsen  Fredrik Abrahaminpoika Riskin (s. 1822) talossa sivulla 199. Abraham Abrahaminpoika Sirkiästä on tullut kasvattipoika. 

Fredrik Riski on kuollut syyskuussa 1877 ja puoliso Beata  Juhontytär Vyyryläinen asuu edelleen talossa. Eeva Kirjosen äiti Helena Abrahamintytär Riski oli  siis tämän Fredrik Riskin nuorempi sisar. Siksi varmaan olikin Eevan ansiota, että Sirkiän nuori  perhe löysi asuinsijan Eevan äidin kotimaisemissa veljen perheen kodissa.  Fredrikillä ja Beatalla ei ollut omia lapsia. Abrahamin ja Eevan vanhimmat lapset Helena (s. 1872),  Maria (s. 1874, kuollut 1875) ja Karoliina (s. 1876) olivat jo tuolloin syntyneet Karjalaisten kylässä.

Lentokentän ympäristössä (12.7.2014)

Sukuja tutkiessa on hetkessä kaukana siitä alkuperäisestä lähtökohdasta. Kun olen jo muutaman vuoden viihtynyt tämän harrastuksen parissa, olenkin nyt innolla yhdistelemässä asioita.  Samalla löydän joka kerta jotakin uutta.  Tiedän tosin hyvin, ettei tämä kirjoitukseni jaksa monia kiinnostaa sen kulkiessa sukupolvista ja ajoista toiseen.  On mahdotonta pysyä kärryillä nimien, usein sukupolvesta toiseen samojen, vilistessä ohitse, siksi yritän itsekin löytää erilaisia kiinnekohtia sukeltamalla syvemmälle kirkonkirjoihin, etsimällä yksityiskohdista sisältöä.

Kun on päässyt kiinni paikkakunnan kyliin ja entisaikojen asuinpaikkoihin, aihe tulee entistä kiinnostavammaksi.  Kunhan vielä osaisi nähdä tarkentaa katseen menneeseen. Ehkä sekin toive tulee toteutumaan ajan kuluessa. Kunhan vain jaksaa tutkia ja opiskella.

Tammikko, äitini perheen kodin piha jää kuvan vasemmalle puolelle. (24.5.2014)

Kun Eeva Kirjonen sairasteli elämänsä loppuvaiheissa, hänen miniänsä kävivät Taavetin talolla  hoitamassa häntä.  Taavetti asui vanhassa talossa eli siinä, johon hänen isänsä oli aikanaan nuoren perheensä kanssa  muuttanut. Talo lienee ollut juuri tuon Fredrik Riskin talo. Siellä myös äitini syntyi maaliskuussa 1915.  Miniöitä olivat oma isoäitini Aino sekä Jooseppi Sirkiän puoliso Elina Akkanen. Kesällä 2006 yritin pikkuserkkuni Helmin kanssa etsiä tuon talon paikkaa oppaana äitini tekemä kartta. Luulimme sen löytäneemme, mutta en ole täysin varmasti saanut sitä varmistettua. Tuskin saankaan.

Maisema saavuttaessa Lautarantaan  (24.5.2014)

 

Tyttäristä saattoi  vanhin Tammikossa asunut äitini täti Helena Abrahamintytär Sirkiä olla apuna.  Helena oli avioitunut Taavetti Riskin ja Katariina Rangin pojan Fredrik Taavetinpoika Riskin (1871 - 1923) kanssa ja oli ehtinyt jo jäädä leskeksi.  Heillä ei ollut lapsia. Kaiken lisäksi he olivat avioituneet melko iäkkäinä vuonna 1912, jollloin Helena oli jo 40-vuotias. Helena kuoli 3.5.1939 vajaan 67 vuoden ikäisenä.

Karjalaisten kylässä syntynyt Toini Ylitalo s. Sirkiä, jonka olen aiemmin blogeissani maininnut, muistaa tämän Helenan hyvin. Toinen  Abraham Sirkiän ja Eeva Kirjosen Tammikossa asunut tytär, Taavetti Anteroisen kanssa avioitunut Maria oli kuollut ennen äitiään elokuussa 1930.  Äitini kävi noihin aikoihin rippikoulua ja oleskeli paljon Hatjalahdessa  siellä asuvan tätinsä, edellisten sisaren Karoliina Saharin s. Sirkiä (1876-1961) luona ja samalla piikoen lastenhoitajana Eemil Vyyryläisen perheessä.

Kuolemajärven Seivästön Tammikosta tuli tällä tapaa karjalaisten isovanhempieni kotipaikka. Sinne äitini kaipasi koko elämänsä ajan, meren ääreen. Sinne minunkin jalkani ovat vuosien mittaan tihenevässä tahdissa kulkeneet. Kun vuodet vierivät eteenpäin, löysin perheen taustalla olevan suuren suvun.  Äitiäni haastatellessa en osannut heistä edes mitään kysellä. Isoisäni puolelta suku on lähtenyt Karjalaisten kylästä ja isoäitini kautta suku liittyy moneen Seivästön kylän sukuun.

Samaa merta seilataan 9.7.2014