Tahvo Yrjönpoika Sirkiän perhettä ja sukututkimuksen solmukohtia

Eräänä kaukaisena aamuna jo aikaa sitten juutuin sukututkimuksessa tutkimaan Tahvo (Staffan) Yrjönpoika Sirkiän niiden lasten kohtaloa, joiden sukuselvitys on tekemättä tai ehkä sellaista ei edes pysty tekemään. Aiemmin olin miettinyt hänen kolmannen ja viimeisen vaimonsa  Margareta Adamintytär Kamparin jälkipolvia. Sukuselvitykseeni on nyt kertynyt Tahvon suoria jälkeläisiä 840 henkeä. Margareta Kamparista olen kirjoittanut blogissani 17.2.2015, johon pääset klikkaamalla päivämäärää.

Näitä sukututkimuksesta kirjoittamiani juttuja saattaa olla vaikea seurata ja pysyä mukana, mutta jaan ne kuitenkin. Ne ovat minulle eräänlainen tapa harjoitella.  Mitä varten, se selviää ajan kuluessa.  Nämä tarinat ovat hitaita kirjoittaa, koska samalla tutkin lisää.  Aikaa on rajoitetusti normaalin elämän vaatiessa suurimman osan ajastani. Kun on harrastanut sukututkimusta pitempään, niin huomaa myös, kuinka on kehittynyt. Myös tauot jonkun tutkimuksen ja kirjoituksen kohdalla ovat vain hyväksi.  Hiljaa hyvää tulee. Virheet ja epätarkkuudet ovat silti mahdollisia. Mutta onko niillä edes niin väliä?

Isoisäni Abraham Abrahaminpoika.

Tahvo Sirkiä ja Maria Pietarintyttären perhe

 

Tahvo Sirkiä syntyi rippikirjojen mukaan 1749 Yrjö Simonpoika Sirkiän  ja tämän toisen vaimon Maria Heikintyttären poikana.  Tahvo Yrjönpoika Sirkiän ensimmäinen vaimo oli 1752 syntynyt Maria Pietarintytär. Valitettavasti en ole saanut  aivan tarkkaan mistään selville, mitä sukua Maria on. Voin vain tehdä olettamuksia kuten tässä kirjoituksessani teen.  Vihkimisen aikaan joulukuussa 1768 hänet on kirjattu olevan piika Pentikkälän kylästä.  Kaikki noihin aikoihin kirkonkirjaan merkityt naispuoliset on kirjattu piioiksi, joten se tarkoittanee vain nuorta naista. 

Maria Pietarintytär voisi olla vaikkapa Pentikäisen sukua, mutta yhtä hyvin hän voi olla ollut silloin piikomassa toisessa kylässä.  Kuolemajärven ensimmäinen rippikirja vuosilta 1769 - 1776 ei auta tässä asiassa, joten kysymys jää ehkä selvittämättä.  Pentikkälästä en löytänyt yhtäkään patronyymillä Peter/Petri olevaa henkilöä. 

Maria on avioituessaan 14.12.1768 ollut iältään noin 16  ja Tahvo 19. Tahvo ja Maria saivat yhdessä ainakin 12 lasta kunnes Maria sitten kuoli vain 39 vuoden iässä  1791 lapsivuoteeseen kuten juuri synnyttämänsä kaksoset, Taavetti (David)  ja Hanna.  David ehdittiin kastaa syntymistä seuraavana päivänä 30.5.1791, mutta Hannan kastemerkintää ei löydy.  Tahvo ehti sen jälkeen mennä vielä kaksi kertaa naimisiin ja kuoli vasta 72-vuotiaana tammikuussa 1821.

Tahvon ja Marian  ensimmäinen lapsi syntyi jo häitä seuraavan  vuoden lokakuussa 26.10.1769 saaden nimekseen  Catharina.  Kolmantena kummina lasta 1.11. kastettaessa oli mm. Charin/Kaarina  Petersdotter, joka voisi vaikka olla Marian vanhempi sisar.   Tahvon ja Marian vanhin tytär Catharina/Katri  kuolee jo 1776 ollessaan vasta kuuden vuoden iässä.

Valmistautumista toiseen sukukokoukseen syksy 2011.

Historiaa

Ranskan historiaa rakastavana täytyy tässä todeta, että samana vuonna vähän aikaisemmin 15.8.  oli kaukaisella Korsikan saarella syntynyt kovin kuuluisaksi tuleva eurooppalainen ja ranskalainen;  Napoleon Bonaparte.  Hänen historiansa on aikoinaan ja miksei vieläkin kiehtonut minua erityisesti. Tyttäreni Christina syntyi kaksisataa vuotta myöhemmin huhtikuussa 1969. 

Karjala kuului tuossa vaiheessa suureen Venäjän valtakuntaan, kun Ruotsi oli Suuren Pohjansodan seurauksena  1721 Uudenkaupungin rauhassa menettänyt  mm. pääosan Viipurin läänistä, jonne Kuolemajärven Karjalaisten kylä silloin kuului. Nk. Isonvihan aika alkoi alueen osalta jo 1710, kun venäläiset valloittivat alueen ja tunkeutuvat lähes koko Suomeen ja miehittävät maata aina tuohon rauhaan saakka. Karjalan tavallinen väestö jäi asumaan entisille paikoilleen.  Tätä karjalaisten asuma-aluetta, johon Viipurin lääni lisäksi kuului Käkisalmen lääni, kutsuttiin Vanhaksi Suomeksi.  Myöhemmin alueeseen liitettiin nk. Pikkuvihan jälkeen Turun rauhassa 1743 myös osa nykyistä Kaakkois-Suomea aina Kymijokeen saakka.  Tästä enemmän ehkä toisella kertaa.

Karjalaiset kesäjuhlat Helsingissä 20.6.2010. Sirkiän sukuseura ensimmäistä kertaa marssimassa.

Ensimmäisen lapsen kummi Kaarina Pietarintytär ja hänen miehensä Juho Antinpoika - tutkimusta

 

Niin kuin usein käy, lähdin siitä paikasta tutkimaan, kuka on ollut tuo Kaarina Pietarintytär.  Ymmärrän, oletan hänen olleen Karjalaisten kylän Tähkäpään sukua ja naimisissa Juho Antinpoika Soitun kanssa.  Juho Antinpoika ei ehkä ollut alun perin Soitun sukua, sillä hän on Pinnoniemen Tiutulasta ja vihitty Kaarinan kanssa 16.12.1757.  Jo ennen vihkimistä 1752 Kaarina on saanut aviottoman lapsen, jonka isäksi on merkitty todistajien mukaan Renki Juho eli sama mies.  Kaarina on syntynyt 1734 eli jos olettaisin Marian ja Kaarinan olevan sisaruksia, heillä olisi silloin ikäeroa 18 vuotta. Useinhan kummiksi otetaan joku läheinen sukulainen.  Ja jopa lapsen nimi on sama. Mutta varma en voi tietenkään olla.

Olisiko Kaarinan isä Peter Påhlsson Tähkäpää, noin 90-vuotiaaksi  elänyt  1771 kuollut mies? Olisiko hän myös Marian isä?

Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien väestöluettelo 1754  oikeastaan todistaa, että se on täysin mahdollista, sillä Peter Påhlssonin talosta löytyvät molemmat naiset ja jopa tuo 1752 syntynyt Kaarinan avioton poika Erkki. Koska en löydä Pentikkälästä Maria Pietarintytärtä, hyväksyn hänet Tähkäpään tyttäreksi.  Äiti voisi olla Elisabet Erkintytär, joka on kuollut Tähkäpäällä  20.5.1752 vain 42-vuotiaana.  

Samaisesta väestöluettelosta löydän Tiutulan talosta Juho Antinpojan ja todennäköisesti myös hänen isänsä, äitinsä ja sisarensa. Tiutulan talo kuuluu ilmeisesti Kuolemajärven kappelille, koska talossa asuu hänen vaimonsa ja lapsiaan. Kappalainen itse on Kuolemajärven historian (s. 165) mukaan kuollut  1751. Uusi kappalainen Johan Herlin asuu Pinnoniemi 1:ssä. Kirkon peltoja hoitamaan tarvitaan väkeä ja ilmeisesti Juho Antinpojan perhe on niissä tehtävissä (landbonde).

Näiden 2010 juhlien kuvia löytyy lisää täältä.

 

Lähdin tutkimaan lisää tuota Tahvon ja Marian ensimmäisen lapsen kummia Kaarina Pietarintytärtä, sillä olin kirjannut hänet jo aiemmin alustavasti sukututkimukseeni. Yksi hänen tyttäristään oli avioitunut Seivästölle. Sitten kävi ilmi, että toinenkin oli mennyt Seivästön kylään. Loppujen lopuksi löysin Karjalaisten kylän rippikirjasta näiden kahden tyttären lisäksi kolmannen, joka oli syntynyt 1772  ja saanut äitinsä nimen ollen Kaarina Juhontytär.  Löydän hänet myös syntyneiden luettelosta syntyneeksi jo marraskuussa 1771. Seuraavassa rippikirjassa 1784 – 1796 Soitun porukan kohdalla Kaarina on vedetty yli ja tilalla on Valborg ja muita merkintöjä, ilmeisesti poislähteneen paikalle kirjataan toinen korjaamatta tietoja sen enempää. Nämä viimeiset sekä Kaarina että Valborg ovat syntyneiden luettelossa kirjattu Juho Soitun ja Kaarina Tähkäpään tyttäriksi.

Tarkemmin seulottuani löysin nuorimman Kaarina Juhontyttären perästä  Karjalaisten kylän rippikirjasta 1769 – 1775 merkinnän, että hän on kuollut 1775. Eli se juttu oli siinä. Ehkä.

Vanhin Kaarinan ja Juho Soitun tyttäristä 1758 syntynyt  Agneta on nainut  Seivästön Junnilassa asuvan 1744 syntyneen Peter Mikonpoika Junnisen jo vuonna 1776 ja he olivat saaneet useita lapsia, joista yhtä olen seurannut lähes nykyaikaan saakka ja toistakin aloittanut.

Toinen tytär Hanna menee 1792  naimisiin Seivästön Rusin talon Matti Yrjönpoika Rusin kanssa. Heidän lapsistaan lähtee useampi Rusin suvun haara.  Erään päässä on muun muassa Aalto Rusi, jota haastattelin viime kesänä. Matti Yrjönpojan sisaruksista lähtee myös monta sukuhaaraa, jotka johtavat tämän päivän Ruseihin. 

Tyttärien isä Juho Antinpoika Soittu on kuollut 1799 ja äiti Kaarina Pietarintytär Tähkäpää  on mennyt sen jälkeen tyttärien luokse Seivästölle, jossa hän kuolee 1824 vanhuuttaan 80 vuoden iässä.

Olisi ollut jotenkin luonnollista, että kolmaskin tytär olisi ollut siellä.

Ensimmäinen sukujuhla 7.9.2007 Aurassa. Kuvat löytyvät täältä.

Naiset häipyvät historian hämärään

 

On tuiki tavallista, että osa henkilöistä sukeltaa historian hämärästä syntymisen jälkeen ikuiseen tuntemattomuuteen. Yleensä nämä henkilöt ovat naisia. Tämä tapaus ja eräs muukin seuraamani polku toisen henkilön kohdalla pistivät minut miettimään sellaista vaihtoehtoa, että tytär joutuukin riitoihin perheensä tai vaikkapa vain isänsä kanssa eikä halua enää käyttää tämän sukunimeä.  Entä, jos kysymyksessä onkin salattu perhedraama. 

Äiti on saanut lapsen jonkun vieraan miehen kanssa ja tämä lapsi ei siksi käytä kummankaan vanhemman sukunimeä. Sukuhistoriat ovat salaisuuksia täynnä. 

Rippikirjamerkinnätkään eivät ole aina kovin luotettavia tai ovatko pappien kirjaukset ylipäänsä luotettavia? Ovatko he aina ymmärtäneet kansankieltä?  Vain onnekas sattuma selvittää usein vaikeita tulkintatapauksia. Jokainen epämääräinen kirjaus pitää tarkistaa uudelleen ja uudelleen muista yhteyksistä. 

Emme pysty tavoittamaan kaikkia.  Minulla on vielä paljon solmuja purettavana enkä ehkä löydä kaikkiin edes vastauksia.

Tahvon ja Marian seuraavien lasten kohtalo

Jatkoin vielä Tahvon ja Marian muiden lasten selvittämistä. Katariinan jälkeen syntyneet lapset kuolevat myös  yksi toisensa jälkeen joko vauvoina tai aivan pieninä (Yrjö 1772 - 1775, Mikko 1774 - 1784, Helena 1777 - 1784, Martti 1778 - 1784, Erkki 1781 - 1782, Eeva 1782 - ?, Johannes 1787 - ? , Esaias 1790 - 1790, Taavetti  1791 - 1791 ja Hanna 1791 - 1791).  En löydä 1777 syntyneen Helenan kuolinaikaa, hänet on myöhemmästä rippikirjasta vain vedetty yli, mutta saan vuosiluvun eräästä toisesta sukututkimuksesta. Samoin on käynyt 1784 syntyneen Eevan, jonka kaksoissisar Vappu  jatkaa sukua. 

Toinen kaksosina syntynyt pari ovat Taavetti ja Hanna. He kuolevat kuten heidän äitinsä pian syntymisensä jälkeen.  Yhteensä Tahvolle ja Marialle on kirjattu runsaan 20 vuoden aikana syntyneeksi 12 lasta.

Surullista. Mikko kuolee 10-vuotiaana samana päivänä 13.3.1784  kuin  6-vuotias pikkuveljensä Martti. Molemmat haudataan 17.3. Jokin turvotusta aiheuttava kulkutauti lienee heidät vienyt.

Vappu Tahvontytär Sirkiän (22.3.1784 – 17.5.1843) kummeja ja elämä

 

Miten on mahdollista, että toinen kaksosista Valborg, jota kutsun Vapuksi,  on niin elinvoimainen, että elää synnyttyään pitkän elämän. Kuten aiemmin mainitsin vanhemmat  veljet  Mikko ja Martti ovat samassa kuussa kuolleet, kun äiti on jo synnyttämässä lapsista tyhjäksi jääneeseen kotiin seuraavia, kaksosia,  jo toista kertaa.  Toisen kaksosen Eevan kohtalo jää tarkemmin selvittämättä. Hänet on kuitenkin vedetty yli 1784 – 1796 rippikirjasta.  Tytöt kastetaan samaan aikaan kaksi päivää 22.3.1784  tapahtuneen syntymän jälkeen 24.3.1784. Kuolemat ja syntymät ovat samana keväänä vuorotelleet.  Kuka äiti sellaista kestäisi?

 

Selvitin heidän kummejaan:

 

Walborgin kummit olivat Johan Sirkiä, Charin Johansdotter, Agnetha Jöransdotter, kaikki Karjalaisten kylän asukkaita.

Keitä he olivat:

Johan Sirkiä, hänet suomennan Juho Matinpoika Sirkiäksi (1746 -1800) oli Tahvo Yrjönpoika Sirkiän serkku. Heidän isänsä  Matti ja Yrjö Simonpoika olivat veljeksiä. He ovatkin melkein samanikäisiä.

Charin Johansdotter eli Kaarina Juhontytär , samanniminen kuin täällä aiemmin mainittu, pisti minut jatkamaan tulkintoja.  Kuka hän on? Sukuselvitys siltä kohdin eteni hiukan. Kaarina Juhontytär  (1762 -  1832) on lähtöisin Seivästöltä ja oli tuohon aikaan avioliitossa Bertil Yrjönpoika Tähkäpään kanssa. Myöhemmin Bertilin kuollessa 1799, hän avioituu  10.1.1800 Adam Tuomaksenpoika Anttalaisen kanssa, joka on jäänyt leskeksi ensimmäisen vaimon Saara Jaakontytär Muurisen kuoltua myös 1799. 

Saman vuoden kesäkuu 1800 tuo Kaarinalle surun, koska hänen ja Bertilin pienet pojat Simeon ja Gabriel kuolevat  juhannuksen aikaan isoonrokkoon, vanhempi viiden ja puolen vuoden iässä ja nuorempi 3 ja puolen vuoden iässä. Samoihin aikoihin kuolee joka talosta pikkulapsia samaan kulkutautiin, joistakin perheistä parikin lasta.  Kaarina Juhontyttären isä jää selvittämättä.

Tässä vaiheessa lähdin mukaan 19.4.2008.

Agnetha Yrjöntytär on hyvin todennäköisesti Tahvo Yrjönpojan  1762 syntynyt sisar, joka on naimisissa Pentikkälästä alun perin olevan Paul Erkinpoika Pentikäisen kanssa. 

Kaksoisisar Eevan kummeina ovat Johan Bertilinpoika Ranki eli Juho Bertilinpoika Ranki Seivästön kylästä,  Kristiina Tahvontytär ja Saara Erkintytär Karjalaisten kylästä.

Juho Bertilinpoika Ranki (1737 – 1785) Seivästöltä on naimisissa Hanna Simontyttären kanssa, joka on lähtöisin Uudenkirkon Kirkkojärveltä. En näe heidän yhteyttään Tahvo Sirkiään.

Kristiina Tahvontytär  oli jäädä toistaiseksi arvoitukseksi, mutta osuin sitten sattumalta Kristiina Tahvontytär Sahariin (1736 – 1795), joka oli Tahvo Sirkiän vanhemman veljen (puoliveli)Tuomas Yrjönpoika Sirkiän ensimmäinen vaimo.

Saara Erkintytär saattaa olla Saara Erkintytär Wossi (153 – 1809), Juho Matinpoika Sirkiän (1746 – 1800) toinen vaimo. Juho Sirkiä on Tahvo Sirkiän serkku. Heidän isänsä Yrjo Simonpoika Sirkiä ja  Matti Simonpoika Sirkiä ovat veljeksiä.

Kummien kautta pystyy usein selvittämään ihmisten ystävyyssuhteita. Lähisukulaiset ovat myös usein toistensa kummeja. Niinhän vielä tänäkin päivänä.

Siis Vappu/ Valborgin elämä jatkuu.   Hän menee naimisiin  1802  Yrjö Tuomaksenpoika Iivanaisen (1778  -  1851)  kanssa ja muuttaa Kaukjärven Iivanalaan. Omituinen nimi. Iivana viittaa venäläisiin.  He saavat ainakin kuusi lasta lastenkirjan mukaan. 

Lapsista Paul Yrjönpoika Iivanainen (1808 – 1869) menee naimisiin Helena Heikintytär Kaukon kanssa. He saavat ainakin neljä lasta, joista kolme kuolee vauvoina.  Justina syntyy 1842 ja avioituu 1871 Yläkirjolasta olevan Simo Matinpoika Pihkasen kanssa.  He muuttavat Yläkirjolasta 1870-luvulle Karjalaisten kylään, jossa molemmat vanhemmat kuolevat. Kolme lasta Loviisa, Matti ja Mikko jäävät. Loviisa lähtee Pietariin, jossa kuolee 24-vuotiaana 1896, Mikko kuolee 11-vuotiaana orpona 1890 . Matti kuolee ilman tarkkaa kuolinpäivää 1900. 

Paulin lisäksi kolme muuta heidän lapsistaan avioituu (sukuihin  Kauko, Laasonen, Montonen), mutta en ole pystynyt seuraamaan näitä nykypäiviin. Valborg kuolee vajaan 60 vuoden iässä 1843.

Kuolemajärven Sirkiät sukuseuran ensimmäinen hallitus 2008. Raisiossa pidetyn kokouksen valokuvia löytyy täältä.

Jatkuu joskus

Olisi vaan kiva, jos tietäisi vielä enemmän. Jotenkin vaan tuntuu, että jatkamalla saatan päästä entisaikojen ihmisten ihon alle, ymmärtää heitä paremmin, nähdä heidät meissä nyt elävissä. Se sattuu kyllä olemaan loputon suo.

Heräsin aamulla pohtimaan taas kerran sitä, miten vanhemmat kestivät  11 lapsen kuoleman. Äiti kuoli lopen uupuneena viimeisten lasten syntyessä. Isä Tahvo kuitenkin meni vuotta myöhemmin uudelleen naimisiin.  Siitäkin avioliitosta kuten myös siitä kolmannesta (minun sukuhaarastani) jäi vain yksi lapsi jatkamaan sukua. Mutta siitä kerron toisella kertaa. On nimittäin aika saada tämä jo vihdoin julkaistua.  Senkin päätin aamulla herätessäni.