Kuvat satunnaisesti valikoituneita. |
Tänä aamuna tyhjentäessäni erästä laatikkoa ja
tarkistaessani siellä olevien kuvien ja paperien skannaustilannetta, osui
käteeni vanha kirja, jota olen aiemminkin pyöritellyt kädessäni. Kirja on rapistunut ja kulunut. Sen pehmeät
kannet ovat irronneet, mutta se on uhmannut aikaa ja on jostakin kumman syystä
kulkeutunut minulle. Oletan, että sen olleen niiden papereiden joukossa, jotka
pelastin lapsuudenkodistani. Kirjasen
kanteen on lyöty leimasimella ”Arvosteltavaksi”. Oletan sen olevan joko isäni tai hänen vanhemman sisarensa jäljiltä.
Kirjan ilmestyessä 1932 isäni on ollut vasta 14-vuotias ja hänen sisarensa Mirja 17-vuotias. Googlaamalla viisastun valtavasti lisää. Kirjaa, sen aiempia painoksia on runsaasti saatavilla antikvariaateista.
Kirja on ”Tahdotko menestyä. elämänohjeita
Swett Mardenin y.m. mukaan” toimittanut Pekka Kalervo. Otava. 1932. 3 painos.
Osuin myös Eija Eskolan akateemiseen väitöskirjaan ”Suositellut,
valitut ja luetut – kirjallisuus kirjastoissa 1918 – 1932” (Tampereen
yliopisto. 4.12.2004).
Otsikon ”Arvosteleva kirjaluettelo hyvän ja huonon
kirjastokirjallisuuden
määrittäjänä” alta löydän maininnan tästä kirjasta:
”Toinen laajan suosion saavuttanut kirjoittaja oli
amerikkalainen Oliwer Swett Marden. Hänen ajatustensa joukkolevitykseen Suomessa
päästiin, kun opettaja Pekka Kalervo julkaisi hänen ajastustensa sovitelman Tahdotko
menestyä (1919), ja kouluhallitus hyväksyi sen kansakoulun
vasta perustettujen jatkoluokkien oppikirjaksi.” (s. 64 edellä
mainitsemassani väitöskirjassa)
Siinä luvussa kerrotaan myös toisesta isäni jäämistöistä löytämästäni kirjasta ja asiat alkavat valjeta. Kirjanen onkin saattanut tulla isäni äidille tai opettajalle arvosteltavaksi. Sitä on käytetty siihen aikaan koulussa tukemaan sen ajan tärkeätä oppimismenetelmää itsekasvatusta.
On itseasiassa kovin huvittavaa, että sitä harrastin
minäkin nuoruudessani ja pidin ensiarvoisen tärkeänä kasvatusmuotona ja pidän
edelleen. Taitaa olla siis jo lapsuudenkodista tarttunutta ajattelua.
Miksi sitten kirjoitan tällaisesta vaatimattomasta
kirjasesta juuri nyt. Syy on ilmiselvä, vaikka en usko kaikkien edes tajuavan,
ymmärtävän tai huomaavan syytä. Mitä tapahtuu koko ajan silmiemme edessä?
Meidän ihana maailmamme rapistuu ja muuttuu pahaksi, kun suuri osa sen
väestöstä ei enää ole osannut tai osaa kasvattaa itseään hyväksi ihmiseksi.
Odotamme kaikkea ulkopuolelta ja muilta. Emme ole enää vastuussa omasta
luonteestamme.
On ollut ällistyttävää huomata, kuinka suosittu
Suomessakin on Amerikan presidentiksi valittu Donald Trump. Ystäväni on
verrannut ilmiötä Hans Christian Andersenin satuun ”Keisarin uudet vaatteet”.
Nyt media ja erityisesti lehdistö ovat pahiksia, kun ne kertovat jotakin tämän
ihmisen taustoista ja luonteesta. Kertominen mielletään valehteluksi. Trump
itse sanoo lehtien valehtelevan. Ihmiset eivät enää erota totuutta ja valhetta. Se jotakin jopa näkyy Trumpin
käyttäytymisessä ja kaikessa toiminnassa. On oikein, että siitä puhutaan ja
kirjoitetaan ja sitä vastaan taistellaan. Jo nyt näkyy, että meillä Euroopassa
seurataan samoilla jalanjäljillä, mennään kohti pahaa. Ihmiset eivät kohta
erota oikeaa väärästä.
Trumpista näemme, että luonnetta on voinut kasvattaa
myös väärään suuntaan. Paha tuo aina lisää pahaa mukanaan. Tavallinen ihminen
tuntee tänä päivänä, että on ehkä paras piiloutua jonnekin ja pysytellä siellä,
kunnes tämä ajanjakso on ohi.
Voimme siis osittain katsoa hiljaa taustalla, minne
nyt olemmekaan menossa. Haluan uskoa, että loppujen lopuksi se hyvä voittaa,
mutta mitä joudumme kestämään ennen sitä. Olen ehkä liian pessimistinen. Voi
olla, että juuri nyt nämä ikävät asiat ovat kärjistyneet ja antavat sen kuvan,
että toivo on menetetty. Toivottavasti hyvät ihmiset jaksavat tehdä edelleen
työtä oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Meistä jokainen voi vaikuttaa siinä
omassa pienessä elämässään omaan ympäristöönsä.
”Tahdotko menestyä” -kirjassa kerrotaan lukemattomien
esimerkkien kautta monien kuuluisiksi tulleiden ja myös tavallisten ihmisten
kehityksestä menestyväksi ja hyväksi ihmiseksi. En pysty niitä tässä
toistamaan, mutta kerään kaikki alleviivatut kohdat tähän. En tosin tiedä, kuka
ne on alleviivannut.
”Uskonto on jumalallinen pyhä asia; ken sitä pilkkaa,
ei ole hyvä ihminen.”
”Jumala auttaa meitä, mutta silloin meidän täytyy myös
vaeltaa hänen tietänsä. Meidän tulee kulkea totuuden tietä, tai hän hän jättää
meidät oman onnemme nojaan.”
”Rehellinen mies tekee aina omantuntonsa mukaan.”
”Hyvä maine on parempi kuin suuret rikkaudet.”
”Heikot ihmiset odottavat suotuisaa tilaisuutta,
voimakkaat luovat sen itse.”
”Lue – niin menestyt!”
”Joka ei käytä kirjallisuutta, on sokea, vaikka
hänellä olisi maailman parhaat silmät.”
”Ajan tuhlaaminen on samaa kuin tarmon, elinvoiman ja
luonteen tuhlaaminen: sen mukana seuraavat huonot toverit ja huonot tavat, ja
hyvät tilaisuudet, jotka eivät koskaan palaa jälleen, menevät sen mukana
hukkaan.”
”Älä tapa aikaa: siinä on tulevaisuutesi!”
”Luonto ei anna ihmiselle rauhaa, ennen kuin hän on
löytänyt oikean alansa: se pakottaa ja yllyttää häntä, kunnes hän taipuu sen
vaatimuksiin ja asettuu määrätylle paikalleen.”
”Tunne itsesi! (oli ennen vanhaan kirjoitettuna
Delfoin portille; ja vaikka oraakkeli aikoja sitten olikin jo vaiennut, niin
näiden sanojen merkitys pysyy ikuisesti. Ei koskaan ihmiselle ole sen parempaa
neuvoa annettu.)”
”Seuraa taipumustasi.”
”(Me tarvitsemme tyttöjä,) joiden sydän on täynnä
säälintunnetta ja myötätuntoa, jotka itkevät murehtivan kanssa ja iloitsevat
iloisen kanssa.”
”Vain sen, jota me koko sielullamme etsimme, me
löydämme.”
”Vaikka me keräisimme nuoruudessamme kuinka paljon
tietoa hyvänsä, niin emme suotuisimmissakaan olosuhteissa voi saada niiden
avulla mitään kokonaista aikaan, jollei meillä ole selvillä päämäärää mihin
pyrimme.”
”(Lykkäys merkitsee tavallisesti laiminlyöntiä) – se,
minkä jättää ”myöhempään”, jää tavallisesti tekemättä.”
”(Aamusta tavallisesti riippuu, tuleeko päivästä hyvä
ai huono; sillä) aamuhetki kullan kallis.”
”Suurin osa suurista miehistä on ollut aamuvirkkuja.”
”Tee mitä on tehtävä heti, ja hanki itsellesi virkistystä
työn jälkeen, mutta älä koskaan edeltäpäin.”
”Se, joka pitää ajasta kiinni – s.o. on täsmällinen,
pitää myös tavallisesti sanansa.”
”Kohtele toisia samoin kuin toivoisit toisten kohtelevan
sinua.”
”Se, joka mittaa ihmistä säädyn tai omaisuuden eikä
sisällisen arvon mukaan, käyttää alhaista mittakaavaa.”
”Ihmisiä arvostellaan heidän tekojensa eikä heidän
rikkautensa mukaan.” Alleviivaajan kommentti: ”ei enää nykyaikana”.
Tahdotko menestyä voi jollekin toiselle tarkoittaa
valtaa ja rikkauksia, mutta jollekin toiselle taas hyvää elämää niiden asioiden
ja työn parissa, jotka ovat juuri tälle ihmiselle luontaisia.
Tämän tekstin otsikoksi olisi itse asiassa sopinut "Naiivin naisen isku". En ole enää aikoihin kutsunut itseäni naiiviksi kuten aikoinaan Polulle kauas-blogissani. Kun kirjaa ylös itsestään selvyyksiä, se voi tuntua lapselliselta, mutta kyllä niissä on uinuu totuuden siemen. Ja joka tapauksessa voin nyt arkistoida kyseisen kirjan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti