Tämän päivän haasteita

Haaste on varmasti myös sellainen sana, jonka merkitys on muuttunut. Ajattelin kirjoittaa ensin otsikoksi "Tämän päivän ongelmia", mutta se kuulosti liian negatiiviselta. Toisaalta enhän aikonut kirjoittaa varsinaisesti ongelmista vaan asioista, jotka juuri nyt askarruttavat minua. Haaste-sanaa käytetään mielestäni taas asioista, joitka vaativat ponnisteluja ja ratkaisun etsintää. Ongelmat ovat pysyvämpiä. Toisaalta sana liittyy oikeudenkäynteihin kuten vaikkapa Wikipedian mukaan seuraavasti:

Haaste on oikeudenkäyntiin liittyvä termi. Haasteella tarkoitetaan vastaajalle annettua kehotusta vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon. Tuomioistuin antaa haasteen vastaajalle sekä siviiliasioissa että rikosasioissa.

En todellakaan aio mennä kovin syvälle suomalaisten sanojen etymologiaan. Mutta kun se on hyvin kiinnostava alue ja aika usein pähkäilemme ystävien kanssa sitä, miten käsitämme sanoja, viivähdän hetken aiheessa.  Aika on ilmiselvästi muuttanut sanojen merkityksiä  ja ne ovat koko ajan käymistilassa. 

Tässä vähän aikaa sitten eräs ystäväni otti pöydälle sanan nautinto ja nauttia. Totesimme yhdessä, että meidän  mielestä sana kuulostaa joissakin paikoissa likaiselta ja inhottavalta. Sen käyttötarkoitus on ikäänkuin kaventunut. En voi esimerkiksi käyttää sanaa omista harrastuksistani kuten  lukemisesta, valokuvauksesta ja kirjoittamisesta. Toisaalta en voi niistä edes käyttää sanaa harrastus. Ne ovat elämäntapani. Auta armias, jos minun pitää sanoa, että nautin vaikkapa taiteesta ja luonnon kauneudesta. 

Internetin suomisanakirja kertoo näin:

Sivistyssanakirja: nauttia

nauttia

 [ˈnɑut̪ːi.ɑˣ]

1. ( ks. erikseen) syömisestä, juomisesta yms. esim. Nauttia aamiaista. Päivälliseksi nautittiin lihakeittoa. Nauttia virvokkeita. Nauttia Herran ehtoollista. Lääkkeiden nauttiminen. Poistui ravintolasta hiukan [alkoholia] nauttineena.
2. saada jatkuvasti jotakin etua tai edunomaista osakseen, hyväkseen. esim.Nauttia eläkettä, suurta palkkaa. Nauttia opetusta. Nauttia arvonantoa. Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta.
3. tuntea voimakasta mielihyvää jostakin
4. käyttää hyväkseen jotakin mielihyvää tuottavaa. esim. Nauttia musiikista, luonnon kauneudesta. Nauttia elämästä. Nauttia täysin siemauksin.

Jokainen voi siis itse päättää, milloin käyttää sanaa vai voiko sen voimakkaan mielihyvän korvata jollakin sopivammalla sanalla tai lauseella.  Nauttiminen ja nautinta tuo mieleen jotakin vanhakantaista kuten vaikkapa nautintaoikeudet, joka taas on lakitermeihin liittyvää kuten tuo haaste. Englanninkielessa sana ENJOY ei kuulosta niin pahalta,  koska se sisältää sanan ilo. 

Eilen keskustelimme Facebookissa hetken sanoista vertaistuki ja parisuhde, jotka ärsyttävät  myös minua sanoina, vaikka ne varmaan kuvaavatkin aiheitaan hyvin. Olisiko niin, että ne kuulostavat niin virallisilta, mutta myös niin keksityiltä.

Selailin aamupäivällä käteeni osuneen tämän viikon Kotilieden. Lehti mainosti siinä omaa osastoaan ensi viikon Helsingin Kirjamessuilla. Osastolla saa opastusta sukan kantapään neulomisessa ja kuulee, mistä suomen kielen sanat ovat peräisin.  Torstaina 25.10. ja 27.10. paikalla ovat suomen kielen kouluttaja ja tietokirjailija Marsa Luukkonen ja etymologi Kalevi Koukkunen.  Sanoja, joille haluaa selvitystä voi lähettää etukäteen marsa.luukkonen@saunalahti.fi. Kysymysten lähettäneiden kesken arvotaan ilmaislippuja. Olen menossa torstaina kirjamessuille, mutta siinä vilinässä voi osasto jäädä väliin.  

Alex 8 kuukautta

Tyttärenpoikani suloinen Alex täytti eilen 8 kuukautta ja vietti monta  tuntia luonani. Kun hän sitten iltapäivällä lähti perheensä kanssa kotiin, niin hänen vaaleansininen potkupukunsa oli polvista melkein musta, kun hän luuhannut likaiset lattiani läpikotaisin. Hän tutki talon kaikki huoneet kontaten perässäni. Häntä on kyllä tarkkaan valvottava, koska sopivan kohteen löydettyään hän nousee hetkessä pystyyn sitä vasten. Kohde voi olla liian kevyt ja liikkuva ja lisäksi vaikka hän seisookin tukevasti ja osaa useimmiten laskeutua itse alas, niin huomio saattaa kiinnittyä johonkin muuhun ja silloin hän kellahtaa, Niin ei eilen päässyt käymään. Kaikki mummot/mummit/isoäidit toki tietävät nämä asiat kuten äiditkin. Kun omien lasten vauvaikä on vuosikymmenten takana, on jo paljon unohtunut. Paljon jää äideiltä kiireessä kirjoittamatta ja tallentamatta. On todella hienoa, että näistä asioista on sitten myöhemmin kirjoitettua aineistoa. Ja nykyään meillä on myös runsaasti valokuvia tuosta nopeasti ohi menevästä vauva-ajasta.

Kaivoin marraskuussa 1980 syntyneen poikani vauvakirjan jälleen kerran esiin ja tässä sen 8 kk:n sivu. 

Isäni taas piti aikoinaan kirjaa minusta ja siellä hän kirjoitti seuraavaa:

"Seisoin tuolin nojalla 7 kk:n ikäisenä.  8 kk:n ikäisenä kuljin istuviltani jo eteenpäin ja lykkäsin tuolia edelläni kun seisoin sitä vasten. Konttasin 7,5 kuukauden ikäisenä. Kävelin 1v 13 päivän ikäisenä."

Alexista voisin eilisen osalta laittaa tänne diasarjan kaikista niistä kuvista, joita kuvasin. Käytin kolmea kameraa, joita oli eri paikoilla. Minun piti aina ehtiä tukemaan häntä, kun oli nousemassa tutkimaan milloin mitäkin kaappia, tuolia, hyllyä tai pesukonetta. Silloin en aina pystynyt kuvaamaan. Äidillään on kyllä kova vahtiminen. Yllä kerättynä osa eilisistä kuvista kollaasiin.

Tässä Alexin äiti suunnilleen 8 kuukauden ikäsenä.

Jos äideillä on paljon puuhaa pikkuisten kanssa, niin naiiville mummille jää vain iloitseminen, jos joskus tarvittaessa voi olla apuna. Se ei sinällään ole minulle mikään haaste vaan siinä voin unohtaa hetkeksi ne kaikki tekemättömät työt ympärilläni, jotka sitten myöhemmin alkavat vainota minua. Tänään naapurieni piti tulla auttamaan katon ja rännien puhdistamisessa ja minun oli tarkoitus sen jälkeen haravoida. On pihalla sen verran kauhistuttavan näköistä, että sinne tuskin kehtaa enää mennä. Tänään on taas satanut aamusta lähtien, joten siinä ne pihatyöt. Tuskin kukaan ulkopuolinen katselee samoilla silmillä.

Vielä pahempia=vaativampia  haasteita ovat nuo kaikki muut asiat, joihin aikani ei riitä ollenkaan. Näitä on vaikkapa kotiarkiston  ja oman kirjataivaani =kirjastoni  järjestämiseen, jotta kunnolla voin aloittaa tutkimukset tai edes kunnon suunnittelun. Nyt etsimiseen menee aina oma aikansa. Päivä ehtii siinä usein loppua ja väsymys astuu tilalle. Pitää vain hyväksyä, että kaaos kuuluu elämääni vielä pitkään.  On turha murehtia tulevaa. On vain hyvä, että olen selättänyt sairauteni näin hyvin. Sanon usein itselleni, että sen minulle aiheuttamien vaurioiden korjaaminenkin vie aikansa. Siksikin joudun jättämään paljon asioita väliin. Siinä sitä haastetta kerrakseen yhdelle ihmiselle,