Löpero vanha ihminen vailla itsetuntoa

En ole paljon ehtinyt kirjoittelemaan, kun on ollut kaikenlaista muuta. Keskeneräiset opiskelutehtäväni näyttävät myös jäävän kaiken muun jalkoihin. Asianajajani mukaan itsetuntoni on heikko. Aiemmin hän on sanonut minua labiiliksi persoonaksi. Aina kun saa tuollaisia suoria kommentteja omasta itsestään, pistää se ajattelemaan, vaikka niihin ei uskokaan.  Itse olen äärimmäisen varovainen heittämään mitään kommentteja kenestäkään muusta ihmisestä hänelle itselleen, vaikka saatan jotakin piirrettä ajatella, arvioida ja mielessäni pohtia.


Oikeastaan minun piti liittää tänne aivan muita kuvia, mutta kun aihe tiivistyi vasta kirjoittaessa, niin tännehän sopiva juuri omat kuvat valikoituna... (tällä tavalla katson yleensä televisiota sen vähän ajan kuin katson) Nyt voisin eilen alkaneen nuhani takia levätä enemmänkin sohvalla, mutta enpä tänään taida ehtiä.

Tässä jokin aika sitten löysin syksyllä 2006 itsestäni työhön liittyvän koulutuksen yhteydessä tehdyn testin tulokset, jossa kuvattiin luonteenpiirteitäni hyvin yksityiskohtaisesti sanallisesti ja jopa graafisesti. Vaikka testi mittasi meitä työympäristössä, voi sieltä varmaan vetää johtopäätöksiä myös muuhun elämään. Minut arvioitiin ensi sijaisesti tuloksen tekijäksi.  Profiilimalli lähti hallitsevuudesta tullen vaikuttajan, vakaan ja tunnontarkan henkilön kautta alas. Suuri osa samassa tilaisuudessa mukana olleita oli malliltaan täydellisyyden tavoittelijoita. Piti nyt oikein tarkistaa, mitä siellä sanottiin itsetunnostani.



mutta tässä kyllä monileuaksi muuttunut kaksoisleuka näkyy... Syyshortensiat (neljä pensasta) ovat nyt kauneimmillaan. Odottelin tässä Annaa lähteäksemme ajelemaan Helsinkiin.

En suinkaan allekirjoita kaikkia testissä ilmaantuneita seikkoja, niin ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Itsetuntoani aseteta missään vaiheessa kyseenalaiseksi. " M on voimakas, suora, kilpaileva, tasapainoinen ja vakuuttava. Hänellä on taipumusta olla voimakkaasti itsetuntoinen idealisti, joka saattaa olla itsekäs. ....... Voimakkaasta itsetunnostaan ja lujasta itseluottamuksestaan huolimatta M saattaa pelätä sitä, että toiset käyttävät häntä hyväkseen. Mikäli tämä pelko lisääntyy, se saattaa johtaa hänet toimenpiteisiin mahdollisen vastustajansa nujertamiseksi."

Testi oli todella laaja, tuloksia on käsitelty 12 sivulla.  Yksityiselämässä olin siinä vaiheessa aika nujerrettu, mutta työelämässä olin väliaikaisten vaikeuksien jälkeen ottanut uuden vaihteen päälle, mikä ehkä myös vaikutti testin tulokseen. Kysymyshän omalta kohdaltani oli hallinnan ottamisesta täysin omiin käsiini. Kotona se oli vaikeampaa. Huomaatte ehkä itsekin, että teillä on "työminä" ja "kotiminä", jotka usein ovat aivan erilaisia. Voi olla vielä muitakin minuuksia kuten minulla tuli se "taiteilijaminä" , joka yritti pelastaa sitä "kotiminää" ja kehittää sille sitä itseluottamusta.



.. ja niin tässäkin kuvassa, jonka Anna otti eilen piipahtaessamme Helsingissä pikku ostoksilla, joiden jälkeen minä suunnistin Ateneumiin tutustumaan Helene Schjerfbeckin näyttelyyn ja Anna omille opiskeluasioilleen.  Jos joku on tulossa Hesaan näyttelyä katsomaan, lähden kyllä uudelleen seuraksi.

Tuntuu todella omituiselta ajatella, että erityisesti muutosvaiheissa tällaista lokerointia esiintyy. Eläkkeelle lähtö on minun mielestäni suurimpia muutoksia meidän työkeskeisten ihmisten elämässä. Toisille se on olevinaan helppoa, mutta en aivan usko sitä. Samanaikaisesti lähestymme vanhuutta, rapistumme muillakin tavoilla ja terveytemme saattaa myös olla uhattuna.  Monet yrittävät sinnitellä ikäänkuin työelämän porteilla hyvinkin pitkään. Onhan se niin, että suomalaiset arvostavat työtä yli kaiken. Eläkeläinen kuulostaa työelämässä mukana olevista siis pelkältä eläkeläiseltä ja vähän niinkuin tarpeettomalta ihmiseltä. Tosiasia kuitenkin on, että jos tarkastellaan jonkun "eläkeläisminän" toimintakenttää, se onkin paljon laajempi kuin työtä tekevän. Hän toimii monissa järjestöissä, tekee vapaaehtoistyötä, auttaa lähiympäristöään monin tavoin, hoitaa ja auttaa lapsia ja lapsenlapsia, opiskelee jatkuvasti, käyttää kultturipalveluja enemmän kuin kukaan muu, jakaa tietämystään useilla foorumeilla, tutkii sukua, tutkii menneisyyttä jne. Edes tuohon ei kaikilla työssä käyvillä ole aikaa eikä muutenkaan mahdollisuutta.

Minustakin tuntuu tässä tilanteessa, missä olen ollut kesästä 2009 lähtien, että minua ei ehkä ole otettu  edes oikeudessa vakavasti,  koska olen pelkkä eläkeläinen. Yksityiselämän perinpohjainen käsittely muiden edessä on myös hirvittävää. Se koskettaa niin monia ihmiselämän lonkeroita, että sitä on varmaan jossakin ammattilokerossa olevan "täydellisen" ihmisen vaikea käsittää.

Tässä paikassa kirjoitan juuri nyt ja yleensä ainakin näin kesäisin, jotta voin katsella samanaikaisesti puutarhaan.  Kamera on yksin ottanut kaikki nämä kuvat eilen paitsi sen Forumissa Helsingissä otetun.