lauantai 10. joulukuuta 2016

Hatjalahden Sirkiöitä




Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen jo muutamia viikkoja sitten eräänä viikonloppuna, joka sattui olemaan mahdottoman täynnä tekemistä tavanomaisten kotitöiden lisäksi. Kirjoitus jäi siksi kesken ja olen jatkanut sitä  aina, kun jää pieni tuokio töiden väliin, jollen sitten innostu täydentämään sukutietoja Sukujutut-ohjelmassa tutkien rippikirjoja. Jos yleensä aloitan kirjoittamisen sukututkimuksen innoittamani, tekstiä syntyy hitaasti. Aina välillä melkein unohdunkin täydentämään tietoja.

Aluetta pääsee tarkastelemaan myös Karjalan kartat-sivuston kautta. Tässä linkki sinne.
Sukututkimusta tehdessä tulee samalla monta kirjoitusideaa mieleeni. Vaikkapa se, että aina kun kirjoitan syntymä- tai kuolinvuodeksi 1789, tekee mieli tutkia saman tien yhteys Ranskan vallankumouksen tapahtumiin. Mitään yhteyttä ei oikeasti ollut olemassa. Karjalan tai Hämeen maaseudulla asuvia ihmisiä Ranskan asiat tuskin kiinnostivat pätkääkään.

Sukututkimuksen henkilöistä riittää siis asiaa moneen erilaiseen kirjoitukseen. Kun otin tulosteen 1789 syntyneistä ja kuolleista, nimiä kertyi puolitoista A4-arkkia. Sukututkimus on erittäin koukuttava asia. Tosin me kaikki siitä innostuneet olemme kiinnostuneita aiheesta vähän eri tavalla. Mikään tapahan ei ole väärä.

En ole koskaan käynyt Hatjalahdessa. Heinäkuussa 2011 yritin tähdätä kamerallani sinne päin seisoessamme hetken Salmen sillalla.
Jooseppi Bertilinpoika Sirkiä syntyy tammikuussa 1789

Valitsen tällä kertaa aiheekseni erään Sirkiän sukuun kuuluneen henkilön, joka on syntynyt 29.1.1789 Kuolemajärven Hatjalahden kylässä. Hänet kastettiin 1.2.1789. Hänen nimekseen tuli Jooseppi (Josef). Vanhemmat olivat Bertil Sirkiä ja Maria Mikontytär. Kummeina olivat Anders Inkeroinen, Peter Carlsson ?  ja Maria Jaakontytär.

En ole varma tuosta Peter Carlssonista, mutta Antti (Anders)  Tahvonpoika Inkeroinen  s. 1751 lienee ollut läheisiä naapureita ja Maria Jaakontytär lienee isä Bertil Sirkiän sisar. 

Bertilin ja Marian vanhemmat olivat nimittäin Jaakko Simonpoika Sirkiä Kuolemajärven Karjalaisten kylästä s. 1716  ja Maria Otontytär Rasimus Uudenkirkon Vihmalasta. Heidät on vihitty avioliittoon 1.12.1734.  Jaakko Sirkiän isäksi olen merkinnyt Simo Yrjönpoika Sirkiän, esi-isämme ja äidiksi Valpuri Pentintytär Sirkiän, esiäitimme.

Bertil Jaakonpoika Sirkiä on syntynyt 1746 ja avioitunut Uudeltakirkon Kitulasta olevan Maria Mikontytär Kaurasen s. 1753 kanssa.  Maria Mikontytär lienee oleskellut Seivästöllä, koska vihkimisvaiheessa hänet on kirjattu olevan Seivästöltä. Yhteydet Uudenkirkon ja Kuolemajärven välillä ovat tuossa vaiheessa olleet yllättävän runsaat.

Bertil ja Maria saavat lapsia ainakin 13. Näillä näkymin Agneta, Katariina, Jooseppi ja Gabriel jatkavat sukua.

Tutkimatta ovat, mitkä tapahtumat johtivat seuraaviin Suomen oikeuskollegion arkistomerkintöihin Bertilin osalta vuosina 1770 – 1773:

·       1754 Väkivaltaiset kunnianloukkaukset isäänsä ja äitipuoltaan kohtaan, syytettynä talonpojan poika Bertil Jakobinpoika Sirkiä Hatjalahdelta vuosi 1770

·       2003 Metsäpalo, syytettynä talonpoika Bertil Sirkiä Hatjalahdelta vuosi 1773

Olisiko kysymyksessä perintöriita?  Isän Jaakko Simonpoika Sirkiän vanhin veli Yrjö Simonpoika Karjalaisten kylästä on kuollut 1772. Hänellä on ollut useita ”adoptoituja” lapsia, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole olleet hänen omaa sukuaan, mutta perustunevat aiempiin sukupolviin. Oikea poika oli jäämässä huonompaan asemaan. Näin kuvittelen katsoessani sukuselvityksiä ja tutkiessani rippikirjoja. 

Tulen ehkä joskus myöhemmin tutkimaan tätä tarkemmin. Usein juutun tuijottamaan vuosilukuja ja miettimään, mikä on mahdollista ja mikä ei. Sukupolvikin on saattanut jäädä välistä pois.

Bertil Sirkiän avioliitto on myös alkanut siinä samassa vaiheessa eli  joulukuussa 1772. Hän ja hänen isänsä perhe ovat asuneet tuossa vaiheessa jo pitempään Hatjalahdessa, jossa hänen kaikki sisaruksensa ovat syntyneet. Tavalla tai toisella oletan Saharin suvun liittyvän tähän, koska välillä Sirkiä ja Sahari ovat samalla sivulla rippikirjassa.  Sahareita on silti lisääkin Hatjalahdessa eri taloissa.


Bertil Jaakonpoika Sirkiän sisarukset

Jaakko Simonpoika Sirkiällä ja tämän ensimmäisellä vaimolla Maria Otontytär Rasimuksella saattaa olla ollut muitakin lapsia, mutta kirjallisten lähteiden puuttuessa tietoa on vaikea löytää. Koska he ovat avioituneet jo 1734 ja ensimmäinen lapsi sukuselvityksessäni on vasta 1742 syntynyt Valborg Jaakontytär, voi olettaa, että muitakin on ollut. Sekavaksi tekee myös tilanteen se, että Valborgin nimi on muuttunut hänen avioituessaan Mariaksi. Muista yhteyksistä kuten lasten syntymistä selviää, että nimi on Valborg.

1. Valborg Jaakontytär Sirkiä Hatjalahdesta avioituu samasta kylästä olevan, 1743 syntyneen Matti Laurinpoika Ratian kanssa 12.12.1764.  He saavat ainakin yhdeksän lasta.  Näistä seitsemän kuolee joko syntyessään tai lapsena. Kaikkien osalta tarkka kuolinaika ei ole tiedossa. 

Vanhin tytär Margareta Matintytär Ratia s. 1766 avioituu Yrjö Erkinpoika Pihkasen kanssa 1792 tämän toiseen avioliittoon. Tämän ensimmäinen avioliitto Seivästöltä olevan Helena Yrjöntytär Rusin kanssa on ollut lapseton ja Helena on kuollut 1792. Yrjö ja Margareta saavat ainakin kuusi lasta. Näistä osa kuolee lapsena, nuorin hävisi jonnekin. Vain vanhin lapsista Mikko Yrjönpoika Pihkanen s. 1793 jatkaa sukuaan Maria Pietarintytär Saharin s. 1795 kanssa. Olen seurannut eteenpäin Matti ja Erkki-nimisten poikien jälkipolvia, joista jokin haara todennäköisesti jatkuu aina nykypäiviin saakka.

Margaretan nuorempi veli Bertil Matinpoika Ratia syntyy 1771 Hatjalahdessa ja menee 1799 naimisiin Kaukjärveltä olevan Maria Matintytär Iivanaisen s. 1780 kanssa. Marian isän suku on Iivanaisia ja äidin puolelta Kipinoisia Kipinolasta. He saavat useita lapsia, joista ainakin neljä poikaa Taavetti, Jooseppi, Gabriel ja Antti avioituvat ja saavat lapsia. Heidän vaimojensa kautta sukuun liittyy Mellasia, Rouvaleita, Toivosia ja Maarosia. Näiden juurien seuraaminen on vielä minulta kesken.

2. Bertilin nuorempi sisar Maria Jaakontytär Sirkiä s. 1749 eli tämän tarinan alussa mainitsemani kummi menee puolestaan naimisiin Yrjö Laurinpoika Ratian s. noin 1747  kanssa. Yrjö on edellä mainitsemani Marian sisaren Valborgin miehen Matti Laurinpoika Ratian nuorempi veli.

Maria Jaakontytär Sirkiän ja Yrjö Laurinpoika Ratian vanhin lapsi Hanna Yrjöntytär Ratia s. 1774 menee vuorostaan 1794  Muurilaan Peter Danielinpoika Känän puolisoksi. He saavat myös useita lapsia. Hannan äiti Maria Jaakontytär muuttaa myös tyttärensä luo Muurilaan, jossa kuolee 1818 täytettyään 69 vuotta.Hänen miehensä Yrjö Ratia on kuollut jo 1792 vain 45 vuoden iässä.

Voitte arvata, että olen ollut ihan sekaisin näiden avioliittojen kanssa, varsinkin kun Matti Laurinpoika Ratia menee myöhemmin Valborgin kuoltua naimisiin toisen Sirkiän suvun tyttären eli Valpuri Yrjöntytär Sirkiän s. 1750 kanssa. Tämä Valpuri on edellisen vaimon serkku. Hän on ollut aiemmin naimisissa Antti Yrjönpoika Evestin kanssa, mutta on jäänyt leskeksi synnytettyään ison liudan lapsia, joista kaksi tytärtä Anna Antintytär ja Katariina Antintytär avioituvat ja saavat suuret jälkipolvet, joiden kautta olen monelle kuolemajärveläiselle nykyajan ihmiselle sukua.  Leskeksi jääneet eivät kuitenkaan enää saa lisää lapsia.

3. Valborg Jaakontytär Sirkiä s. 1765 on edellisten sisar, joka on syntynyt Jaakko Simonpoika Sirkiän toisesta avioliitosta Kirjolasta olevan 1735 syntyneen Valborg Jaakontyttären kanssa, jonka etunimi saattaakin olla Hanna kuten rippikirjassa. Vihittyjen luettelossa se on Valborg. Naisista ei nyt ole ollut niin väliä. Vihitty heidät on kuitenkin 1764 Maria Otontytär Rasimuksen kuoltua 1760. Omituista on myös, että samalla isällä on kaksi Valborg-nimistä tytärtä. Ehkä hän onkin vaimon mukanaan tuoma.

Tämä tytär Valborg Jaakontytär Sirkiä menee kaksi kertaa avioliittoon; ensin Kaukjärveltä olevan Tuomas Salomoninpoika Pitkäsen kanssa 1781 ja toisen kerran Pitkäsen 1807 kuoltua Seivästöltä olevan Nuutti Matinpoika Junnisen kanssa 1814.  Tämä on jäänyt jo kaksi kertaa leskeksi. Valborg saa lapsia vain ensimmäisestä avioliitosta. Nuorin lapsista Maria Tuomaksentytär Pitkänen s. 1798 menee naimisiin äitinsä puolison pojan Jooseppi Nuutinpoika Junnisen kanssa 1822. He saavat ainakin kahdeksan lasta, joiden kautta suvut jatkunevat nykypäiviin asti.


Joosepin syntymä vuonna 1789

Jooseppi Bertilinpoika Sirkiä syntyy maailmaan siis Ranskan vallankumouksen alkamisvuonna 1789. Tosin siinä vaiheessa vallankumouksen tapahtumat eivät ole vielä edes kunnolla käynnistyneet. Ranskan valtion kassa on tyhjä. Myöhemmin samana vuonna tilanteet kärjistyvät. Heinäkuun 14 päivänä tapahtuu Bastiljin valtaus, josta tulee koko vallankumouksen symboli.

Millaista aikaa elettiin meillä Suomessa?  Karjalan alue kuului Venäjän valtakuntaan, mitä ei aina muista, koska suuri osa Vanhassa Suomessa toimi kuin muinoin Ruotsin vallan alla. Ruotsin kuningas Kustaa III oli aloittanut sodan valmistelut edellisenä vuonna 1788 yrittäen ärsyttää Venäjää, jotta tämä aloittaisi sodan ollen sodan alullepanija. Ruotsi oli menettänyt Turun rauhassa 1748  suuren osan maata, Karjalan. Se pitäisi hankkia takaisin. Pietarin valtaaminen oli myös yhtenä tavoitteena.  Kustaa III onnistui tavoitteissaan siltä osin,  että Venäjä julisti sodan 11.7.1788. Venäjän puolella Kustaata vastassa oli Katariina II Suuri, joka oli Kustaa III:n serkku. 

Tähän lyhyeen sotaan liittyy mm. Anjalan liitto, joka lähti siitä, että upseerit vastustivat tätä sotaa ja lähettivät Katariinalle nootin, jossa he toivoivat naapurisopua ja että Venäjä luovuttaisi Ruotsille rauhanomaisesti Vanhan Suomen. Täältä löydät halutessasi lisää tietoa aiheesta. Tässä olivat ensimmäiset kokeilut itsenäisestä Suomesta? 

Sota kuitenkin jatkui 1789, jolloin Venäjä yritti valloittaa Savoa. Käytiin Porrassalmen taistelu 13.6.1789 Mikkelin lähellä, jossa ruotsalaiset suomalaisjoukoillaan saivat torjuntavoiton, mutta venäläiset silti valloittivat Mikkelin. Näihin taisteluihin liittyy mm. kapteeni, myöhemmin kenraali von Döbeln Ruotsista. Hän haavoittui päähän ja kantoi jatkossa päässään mustaa sidettä. Myöhemmin hän oli mukana myös Suomen sodassa.

Venäjän sotajoukot ovat noihin aikoihin kulkeneet Karjalan kannaksen halki.
Tällaisena alkutalven päivänä, kun lunta tupruttaa pihalla ja maailma näyttää kovin harmaalta, voi hyvin kuvitella millaiselta näytti Kuolemajärvellä talvella 1789. Näiden kauan sitten tästä maailmasta poistuneiden ihmisten kautta tunnen pääseväni lähemmäs sitä aikaa. Ihmiset kuolivat silloin lapsina, nuorina sairauksiin, tauteihin. Jotkut katosivat, hukkuivat. Usein vähän yli 60-vuotiaina kuolinsyy oli vanhuus.


Jooseppi Bertilinpoika Sirkiä (1789 – 1847)

Pitää muistaa, että Jooseppi Sirkiöitä on vuosisatojen mittaan syntynyt useita. Minulla on sukuselvityksessä ainakin yhdeksän samannimistä. Jooseppi Bertilinpoikia on kaksi. Toinen Jooseppi Bertilinpoika syntyi 1816. Tämän nuoremman Joosepin jälkeläisissä on todella monta tuntemaani tänä päivänä elävää ihmistä, joiden kanssa olen kolmas serkku. Olemme kaikki saman esi-isän Simo Pentinpojan jälkeläisiä. 

Nyt käsittelemämme Jooseppi syntyi perheen noin kymmenentenä lapsena. Hän oli 29-vuotias vuonna 1818, kun hän meni naimisiin myös 1789 syntyneen Agneta Antintytär Pentikäisen kanssa. Hatjalahden kylän rippikirjan 1836-1849  mukaan sukunimi on Neuvonen ja lastenkirjan 1840 - 1859 mukaan Nenonen. Kuollessa sukunimi on silti ollut Pentikäinen. Oletettavasti johtuu siitä, että vaimon isä ei ole ollut alun perin Pentikäinen vaan on vaihtanut nimensä Pentikkälästä olevan äidin sukunimeksi.

Joosepin ja Agnetan kolmesta syntyneestä lapsesta vain yksi eli 1822 syntynyt Taavetti jää eloon ja menee naimisiin Koivistolta olevan Maria Jeremiaantytär Kaipiaisen kanssa. Näiden lapsista Karoliina s. 1853 palaa Kuolemajärvelle ja menee Kristian Joosepinpoika Hietasen kanssa naimisiin ja saa kaksi tytärtä. Sitten olemme jo niin uusissa tiedoissa, että en pääse niihin käsiksi.  Loviisa s. 1855 menee 1891 naimisiin Juhana Paavonpoika Karvasen kanssa. Kolmas tytär Kristiina s. 1858 nai Koivistolta Simo Antinpoika Ratian, joka on Humaljoen Ratioiden sukua. Neljäs tytär Annan s. 1860 puolisoksi tulee leskimies Paavo Ristonpoika Kaukiainen, jolla on ennestään iso lapsilauma. Poika Kristian s. 1871 menee naimisiin Näykistä olevan Karoliina Salomonintytär Kososen kanssa, jotka saavat Sirkiä sukunimen.  Näiden kaikkien jatkoselvittäminen on kesken.

Jooseppi Bertilinpoika Sirkiän sisarukset jäävät toisella kertaa käsiteltäväksi. Heitä on Hatjalahden kylässä vielä 1850-luvun jälkeen ja samoin muualla Kuolemajärvellä, mutta se lienee toisen tarinan paikka.

Viipurin läänin henkikirjassa 1825 Jooseppi Bertilinpoika on merkitty sisarensa Agnetan perheeseen. Agneta on tosin jo kuollut, mutta mies Antti Simonpoika Mamia on seillä uuden vaimonsa Justiina Nuutintytär Junnisen ja lastensa kanssa, Kylä on henkikirjassa kirjattu sille sivulle vahingossa Akkalan kyläksi. Tässä linkki.

Sirkiät Hatjalahdessa myöhemmin

Sirkiät häviävät kokonaan Hatjalahdesta enkä tiedä edes, millä paikoin he siellä ovat aikoinaan asuneet. Kun isoisäni vanhin sisar Karoliina Abrahamintytär Sirkiä s. 1876 menee 6.10.1895 naimisiin pikkuserkkunsa Abraham Joosepinpoika Saharin  s. 1871 kanssa, sukua palaa tavallaan entisille asuinpaikoilleen. Puolisot ovat monin kerroin sukua Kirjosten kautta.  Jo pitkään tekeillä ollut toinen sukujuttuni koskeekin perinpohjaisesti Kirjosen sukua. Se alkoi siitä, kun ihmettelin, minne isoisäni äidin suku on Hatjalahdesta hävinnyt.

Kirjoitukseni sisältävät virheitä. Saatan korjata ja täydentää niitä ajan mittaan. En suinkaan pahastu, jos joku tietää enemmän tai huomaa virheen ja kertoo siitä minulle. Näitä tarinoita suvun haaroista kertyy pikku hiljaa lisää. Ne ovat minulle tapa tutustua oman sukuni kaukaisempiin juuriin. Kertomukset eivät pyri täydellisyyteen. Minulla on paljon opittavaa ja tämä on yksi tapa.

Sukututkimus on myös osittain salapoliisityötä, varsinkin jos juuret tulevat lähelle nykyaikaa.
Sukututkimukseen liittyvät kertomukset eivät oikein koskaan ole täysin valmiita. Onko mikään kirjoitus valmis, kun sen kuvittelee voivansa julkaista. Korjailen muitakin blogejani silloin tällöin. Nettijutuissa se on mahdollista, valmiissa kirjassa ei. 

Jos haluat tarkastella, miltä alueella näyttää nyt, niin tässä linkki Google Mapissa täydentämääni karttaan. Hatjalahden kylä on nykyään  Aleksandrovka.

Tässä Hatjalahdesta ilmestyneitä kirjoja. Sotahistoria koskettaa myös kylää. Samoin oman äitini henkilökohtaiset muistot. Nämä kaikki jäävät tämän blogini ulkopuolelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti